Veljenpoika täytti sunnuntaina jo uskomattomat 2 vuotta - miten pieni onkin jo niin iso! - ja täti neuloi pakettiin puuvillaiset hupparin ja pipon. Pelkäsin että hupparista tuli väärän kokoinen, epäilytti ettei hihojen pituus riittäisikään, mutta sainpa ilokseni heti sunnuntaina jo kuvatodisteita neuleiden sopivuudesta!

Hihat siis ovat jopa reilun pituiset, eli jos hihat vaativat nyt pientä kääntämistä ja helma näyttää suhteellisen pitkältä, niin tämähän voi sopia vaikka ensi kesänäkin vielä. Ja pipo näyttäisi juurikin sopivalta. Veljenpoika tykkää pipoista aika paljon, niitä on kiva ihan sisälläkin ilmeisesti pukea päälle vaikka kaikki komerosta löytyvät yhdellä kertaa, ja kuulemma tämä pipo olikin ollut sunnuntaina koko päivän päässä. Oli siis myös pojalle itselleen mieluinen, ja sekös lämmittää tädin sydäntä. Ja tarpeeseenkin kuulemma kesäpipo tuli! Eli tuntuu että nämä lahjomukset ainakin osuivat kohdalleen.

Käytin hupparin neulomisessa muun muassa uutta 3.5mm Prymin pyöröpuikkoa, ja täytyy nyt vähän mainostaa, että kylläpä olikin yllätys millainen tuo puikon vaijeri (tai mikäs tuo lenksu nyt onkaan...) oli, todella löysä eikä mihinkään suuntaan pakonomaisesti vääntyvä. Neulon yleensä ihan Novitan puikoilla enkä nyt niiin hirveästi ole niistäkään löytänyt valittamista, mutta kyllä tämä Prymin puikko nyt oli aivan omaa luokkaansa. Minähän en omista yksiäkään Addeja, mutta äidillä on kahdet ja olen niitä tutkaillut joskus ja sanoisin että tuon vaijerin osalta ainakin tämä tuntui ihan yhtä pätevältä. On mulla muitakin, vanhempia, Prymin puikkoja mutta tämä oli eka jossa oli tämmöinen mukava löysä vaijeri. Oli niin mukava juttu että pakko siis pikkuisen mainostaa.

Sain myös pienen veljentytön saamista (jo aiemmin esitellyistä) neulomuksista palautetta, että jopa ne pikkuruiset sukat olivat aivan sopivat. Tässä suloinen (tosin aika pienikokoinen) kuvatodiste että lapasetkin pikkuruisiin kätösiin sopivat. Kunpa vain täti ehtisi pian pikkuista katsomaan!

Isomman veljentytön kanssa sai touhuta viikonloppuna maalla, ja kyllä vaan olikin mukava jo ensimmäistä koululaisen kesälomaa viettävää tyttöä nähdä ja huomata että iso tyttöhän hän jo onkin. Harmi vain ettei viikonlopun kelit olleet kovinkaan kesäiset, taivas nimittäin jakeli niin vettä, räntää kuin rakeitakin.

Kun tässä nyt kirjoittamaan kerrankin jaksoin ryhtyä, niin esitellään nyt sitten tämän hetken keskeneräisyydetkin.

Valkoisesta mytystä on tulossa itselleni Little Silk Shrug Sirdar Baby Bamboosta. Tässä mennään jo yli puolenvälin, mutta on pikkuisen yksitoikkoista neulomista niin piti aloittaa rinnalle toinenkin työ. Puna-ruskeasta alusta on tulossa jotain pientä tuolle aiemmassa kuvassa esiintyvälle pikkuprinsessalle. Eipä kerrota muuta, kuin että lankana on aika pehmeä uusi tuottavuus (tämäkin, Baby Bamboon lailla) Gjestal Fon, bambua ja puuvillaa. Jännitän riittääkö lanka ja tuleeko tästä tälle pikkuisellekin liian pieni...

Ja vielä yksi asia - lahjoin itseäni tuleva syntymäpäivä (joskus parin viikon päästä) mielessäni Book Depository -tilauksella. Tilaus ei tällä kertaa yllättäen sisältänyt kuitenkaan neulekirjoja, vaan Harry Potter -äänikirjoja! Minähän kuuntelin näitä viime kesänä ja ihastuin Stephen Fryhin lukijana ihan mahdottomasti, ja nyt päätin alkaa kerätä nämä ihan omaksi. Kolme ekaa siis tulla tupsahti jo, ehkä jonkun muun kuukauden palkasta vielä hamstraan loputkin lähitulevaisuudessa.

Kun näin tämän liivin ohjeen Knitting Classic Style -kirjassa, ajattelin heti että haluan tehdä tän isälle. Isäkin innostui siitä sen verran, että kustansi tähän tulleet langat itse (tilasin lankaa muka varalta 6 vyyhteä, mistä syystä lankojen saapumistakin piti odotella hetki, mutta lopulta näemme, että ne alunperin saatavilla olleet 5 vyyhteäkin olisivat riittäneet...).

Hitaasti (mutta varmasti) edeten liivi tuli eilen valmiiksi sen jälkeen kun ompelin vetoketjun 1,5 kertaa - toinen puoli piti ommella uudestaan kun kertaompelun jälkeen vetoketjun puolien yläreunan sijainnin erotus oli varmaankin sellaiset 5cm, eh. Ompelukoneommeltahan olikin kiva purkaa, mutta kannatti tehdä uusiksi, suht kohdilleen osuvat nyt molemmat puolet. Ehkä tästäkin jotain opin jatkoa ajatellen - kannattaa kiinnittää se vetoketju kunnolla ja tosissaan yrittää välttää sitä neuleen venymistä ommellessa.

Lopputulokseen oon ihan tyytyväinen, mielestäni sain neulottua aika siistiä ja kaunista jälkeä ja liivi on musta aika tyylikkään näköinen mallineuleinensa. Voi ehkä jopa sopia kotikäytön lisäksi jossain tapauksessa töissäkin käytettäväksi, ehkä. Epäilyttää vain tuliko tuosta liian pitkä isälle, olisiko sittenkin riittänyt esim. 1 mallikerta vähemmän tuota kuviota .... Mutta eipä tuota oikein auta enää murehtia. Täytyy toivoa että ei pesussa veny lisää - isä (tai äiti...) jos tätä lukee, niin muistakaa, että jos pesulle tulee tarvetta, niin käsin ja hellävaroen.... Se on aina vähän riskialtista kun neuloo jollekin muulle kuin itselle, kun ei voi samalla tavalla aina mittailla uusiksi ja mallata mutta kaipa se on pääasia että neuleen saaja tykkää, ja eiköhän tässä(kin) tapauksessa niin ole!

Huh, kevät on edennyt melkoisesti - blogin päivitys on jäänyt, neulominen on ollut verrattain vähäistä ja kouluhommat on pitäneet illat ja viikonvaihteet kiireisenä (jos ei muuten, niin ainakin ajatuksissa). Nyt koulujutut on kuitenkin periaatteessa tälle keväälle ohi, kandin työtä on tarkoitus saada käyntiin ainakin kesän mittaan, mutta ei jaksa ihan heti alkaa sitä miettimään. Pitää vähän aikaa oikeasti pitää ne illat ja viikonloput vapaina ja tehdä vain ja ainoastaan vapaa-aikaan kuuluvia asioita!

Mutta asiaan - tänään musta tuli kolmannen kerran täti! Eli pieni veljentyttö syntyi tänään ja täti pääseekin sitä myöten esittelemään parit valmistuneet neulomukset. Nämä on tehty jo maaliskuulla, mutta en ole aiemmin viitsinyt näyttää - nyt voi näyttää, koska laitan nämä huomenna postiin kohti eteläisempää Suomea ja luulisin että siellä suunnalla on nyt muitakin kiireitä joten yllätys ei välttämättä ehdi mennä pilalle.

Noista sukista tuli kyllä aivan järjettömän pienet, kuvassa ne on vauvanuken jaloissa ja aika justiinsa meni edes nukelle, joten saapa nähdä mahtuvatko nuo jalkaan ollenkaan! Harmittaa kyllä kun tykkään tuosta värityksestäkin, mutta minkäpä teet jos eivät mahdu. Käytin näihin neuleisiin vain jämälankoja, mutta ei nämä minusta mitenkään kauhean jämäneuleilta näytä, ihan hauskat ja noi punaiset lapasethan ovat jopa aika söpöt. Monenvärisiä nöttösiä ohuita lankoja olis kyllä edelleen säilössä, joten varsinkin noita pikkulapasia vois tehdä enemmänkin, ovat niin helpot ja nopeat neuloa.

Koska nyt mulla tosiaan on sitä vapaa-aikaa vähän enemmän kuin viime viikkoina, oon kovasti tässä koittanut pohtia mikä neule/lanka houkuttelis nyt eniten. Pari lahjajuttua on kyllä tulossa vielä (sekä tälle pienelle että jotain muutakin...), isän liivi on viimeistelyä vaille valmis ja ystävän häihin pitää tehdä itselle jokin hartialämmitinjuttu mekon kaveriksi, mutta itselle tulevien neuleiden osalta käyn kamppailua mitkä langat pääsisivät arkusta odottelemaan neulekoriin vuoroaan...

Vaihtoehtoja suunnitelluille kesäisille neuleille olisi kyllä (kaikkiin siis on langat ja nämä suunnitelmat on tehty osaksi jo varmaan pari vuotta sitten lankoja ostaessa, osa sitten tuoreempia tapauksia alkuvuodelta):

• Knitting Nature, Phyllo Yoked Pullover, Drops Muskat, luumu
• Isabella, Novita Kotiväki, vaalea vihreä
• Lotus Blossom Tank, Novita Bambu, ruskea
• Kesäheinä, Novita Bambu, vihreä
• Naisen violetti pitsineule, mahdollisesti kevään 2008 Novitasta, Novita Bambu, violetti
• Ystävälle-neuletakki, Drops Bomull-Lin
• Dropsin takki, Drops Paris, väri 07
• Moda 2/2008 malli 2, punainen Tennessee
• Henley Perfected, Drops Cotton-Viscose

Sitten olis vielä ainakin sinistä Tennesseetä, jota alun perin olen suunnitellut Denim Peoplen Saffyyn, mutta en tiedä huutaako se malli enää ollenkaan, eli sille vois katella jonkun muun kohteen... Valinnan vaikeus!

Tällä hetkellä mulla on pientä paniikkia kouluhommien hoitamisesta - deadlinet ja tentit lähestyvät uhkaavasti ja todella paljon olisi tehtävää ja luettavaa seuraavan kuukauden ajaksi. Neulominen luultavasti jää aika vähiin, mutta tässä nyt pientä valmistunutta jonka myötä saakin sitten nähdä koska seuraavan kerran on neulesaralta raportoitavaa.

Äiti kaipaili puuvillaista pipoa, joten tein toki hänelle sellaisen kun lankaa löytyi sopivasti omista varastoista. Kuva ei ole kovin kummoinen, mutta tuohan on lähestulkoon identtinen oman Shedirini kanssa, lanka ja käytetyt puikot vain ovat erit, muuten noudatin ohjetta samalla tavalla, eli joustimen jälkeistä mallineuletta neljä toistoa viiden sijaan, muuten ohjeen mukaan mentiin.

Loppuaan lähestyvällä viikolla neuleet - tai harkkatyöt - eivät edistyneet kummoisesti, koska torstaina suunnattiin auton nokka kohti Helsinkiä ja illan keikkaa Tavastialla - Per Gessle! Todisteeksi pari kuvaa, mm. sellainen jossa olen päässyt mukavan lähelle Gessle-setää... (blurrasin kaverini tuosta kuvasta, koska hän ei välttämättä halua omia kasvojaan esille nettiin, munhan naama on täällä nähty nyt jo ennenkin)

Arvatenkin tätä kuvaa pitää aina välillä katsella ja huokailla, vaikka kuva itsessään onkin melko epäonnistunut. Vaikka tämä kuva ehkä olikin kohokohta (hihii), niin keikka itsessäänkin oli oikein viihdyttävä ja aina se vain on niin epätodellista nähdä omaa idoliaan ja huippua päästä kuulemaan suosikkikappaleita ja laulamaan niitä muiden yhtä innokkaiden seurassa. Voisin kyllä hieman avautua keikan ei-niin-hyvistä-kohdista, mutta taidan jättää enemmät fanitus-höpinät neuleblogista pois. Tai mainitsen vain, että vaikka Gesslen omat versiot tietyistä Roxette-biiseistä olivatkin hienoja ja erilaisia kun varsinaiset Roxette-versiot, tuntuu silti jotenkin väärältä esittää niitä ilman Marieta ... Mutta olen kyllä tooodella iloinen että keikalle taas pääsi ja toivottavasti tämäkään ei jää viimeiseksi Rox-related-keikaksi vaan lisää saisi tulla ja mieluusti myös Marien näkisin vielä ja jos näin lähelle pääsisi häntäkin niin mitä muuta voisi pieni (kts. kuva, todellakin pieni!) fanityttö toivoa!

Nyt on tämä keltainen liivi, eli takki, valmis. (Kuvia ottaessa tietysti aina naurattaa ja ilmeet on sitten sen mukaisia.) Alkuperäinen mallihan oli siis liivi, mutta oli aivan pakko apinoida Nastin upeaa toteutusta ja neuloa itsekin tämä takiksi. Ja vielä samasta langasta ja väristä ... No, on nämä ehkä hitusen erinäköiset, itse tein nuo kiinnitysrenksutkin i-cordina kuten takin reunat ovat, ja hihoissa jatkoin isompaa palmikkokuviota alas asti ja näyttäähän tuo kauluskin näissä erilaisilta. Lisäksi mun versiossa silmukoiden poimiminen kädenteiltä ei ehkä onnistunut täysin nappiin, vaan pari lisäsilmukkkaa ei välttämättä olis ollut pahitteeksi, mutta kyllä näilläkin takki varmasti käyttöön pääsee. Omaan silmään kyllä muutenkin tuo Nastin toteutus näyttää paremmalta!

Kuvia varten höyrytin hihoja silitysraudan avulla, kun tahtoo nuo hihansuiden reunukset rullautua vähän ylöspäin, mutta voi olla että täytyy vielä ihan kunnolla uittaakin nuo hihat vedessä ja pingotella, kun tahtovat vieläkin vähän kääntyillä. En kuitenkaan tiedä millon tuon operaation jaksan tehdä - voi olla että tahdon laittaa tän huomenna töihin päälle, joten ei viitsisi nyt yötä vasten kastella takkia. Sinänsä kyllä hihoista tuli ihan sopivan pituiset, ei tällä kertaa liian pitkiä, mutta ei myöskään kitukasvuisia.

Eli tuosta yllä olevasta töihin pukemisesta voidaan päätellä, että käyttöön tämä varmasti pääsee. Ei tosin taida tälle keväälle paljoa olla käyttöä, kun aika paksuhan tämä on, mutta ehkä kuitenkin pitää nyt alkuun vähän ulkoiluttaa tätä jottei ihan jää kaappiin piiloon. Ensivaikutelma tästä tais olla vähän plääh, mutta nyt kun oon päivän tämä päällä oleskellut (käynyt myös julkisella paikalla, kaupungilla syömässä), niin alan tykätä enemmän ja enemmän. Napitkin piti ommella kahteen kertaan, kun laitoin ne ensin ihan tuohon etureunaan kiinni, mutta sillä ratkaisulla ois jäänyt aika iso väli tuon reunusten väliin, joten piti siirrellä napit vähän kauemmas reunasta ja heti näytti selvästi paremmalle.

Tämmöistä tällä kertaa. Tais olla eka merkintä huhtikuulle, vähän turhan hitaaksi on mennyt tämä neulominen. Ei vain samalla tavalla ole jaksanut neuloa joka ilta, kun on mielessä niin työ- kuin kouluhommatkin. Nyt tässä pitäiskin reilun kuukauden aikana pusertaa aika paljon niitä kouluhommia loppuun (osa melkeinpä aloittamattakin...), mutta ehkä sitten taas jaksaa neuloakin enemmän, kun saa opiskelut unohtaa hetkeksi. Ja kyllä täällä silti ihan aktiivisesti neulotaan (nyt tekeillä isälle liivi (joka ihan pysyykin liivinä) ja yksi hys-hys-asia), valmistumistahti vain on vähän hitaampi kuin aiemmin. Onneksi olen saanut aika hyvin itselle vakuuteltua, että kuukausittaisten tulojen kasvusta huolimatta sitä lankaa on ihan riittävästi, eikä sitä tarvitse hommata lisää ihan vain siksi kun aina löytyy uusia malleja jotka haluttais tehdä sitten joskus. Parempi kuluttaa noita nykyisiäkin pois siis, varsinkin kun tämä neulomisaikakin on nyt vähän rajoitetumpaa. Olen ehkä hieman ylpeä tästä ajattelustani. Toisaalta mulla on kyllä niin paljon suunnitelmia kevään ja kesän neulomuksiksi, että hirvittää ajatellakin millä ajalla ne luulen toteuttavani. Suunnitelmat sisältävät siis useampia lahjomuksia, joista mitään en haluaisi jättää tekemättä. Ehkä sitten pitää merkkipäivinä antaa jotain lappuja että jälkitoimituksia seuraa. Itsellekin olisi kiva aloittaa jotain kesäisempää...