Äidin syntymäpäivää vietettiin tänään kahvitellen kotikotona. Lahja ei vaadi selittelyjä, mutta mainittakoon että lankana Noro Kureyon. Tuohon paljon puhuttuun lankaan siis tutustuin, ja vähän ihastuin. Värit ainakin ovat loistavat. Kakku on pätkis-jugurttikakku, todella suussa sulavan pehmeää ja hyvää, suosittelen ehdottomasti. Äiti tykkäsi niin kakusta kuin lahjastakin. On se mukavaa ilahduttaa, vaikkei edes tämän kummempi juttu ollut.

Briefly in English for Quinnwick ;) It's my mom's birthday today, and I gave her these felted cups, made from Noro Kureyon (this is the first time I used this yarn, and at least the colors are great!). Mom liked very much, and also the cake was a success.

Tein Novitan Huopasesta tällaiset patalaput/pannunaluset, ohjehan löytyy Novitan kevätnumerosta. Ihan kivat näistä tuli, värit sopii meidän keittiöön hyvin (tein samoilla väreillä elokuussa veljelle patalaput, ja nyt siis käytin niistä jääneitä lankoja). Huopanen tahtoo jäädä vähän muhkuraiseksi pinnaltaan, mutta ainakaan näissä se ei haittaa, ja ainakin nämä ovat tarpeeksi tiiviit. Vähän karvasetkin nuo on, mutta ainakin pannunalusina mennee silti. Ekassa kappaleessa aloitus hieman tökki ja tuo keskusruskea on pienempi kuin toisessa, mutta nämä onkin yksilöitä ;)

These felted potholders are made from finnish Novita Huopanen-yarn, and also the pattern is from Novita. I think these are quite cute, even though the yarn is a bit bumpy after felting. The colors suit our kitchen very good at least!

Tanja haastoi minut kertomaan omituisuuksistani, mutta en taida jaksaa ottaa haastetta vastaan. Lisäksi vastasin samaan kyselyyn jo joskus viime vuoden alussa, mutta kyseinen merkintä on lähetetty bittitaivaaseen, joten en voi edes linkittää laiskasti sinne...

Kissoja on tullut vastaan ainakin Neuleita ja sympatiaa- sekä Kultalankaa-blogeissa, joten päädyinpä sitten itsekin kisun tekemään. Vähän oli värkkäämistä että sai otuksesta ainakin vähän kisua muistuttavan, mutta tiedän yhden pikkutytön joka reilun viikon päästä vieraillessaan tädinkin luona saa uuden lemmikin ja ehkä tykkääkin ;)

The Knitted Kitty is going to my 5,5-year-old niece, and I'm quite sure she'll love it ;)

Muuten on vähän hiljaista neulerintamalla, saumojen ompelua ja nappeja vaille valmiina olis tuo varsin kivalta vaikuttava Sunrise Circle Jacket, mutta eipä ole ehtinyt viimeistelyhommiin, sillä olen ollut lyhyen aikaa töissä. Tänään on kuitenkin viimeinen työpäivä, joten ehkä neulomiseenkin riittää loppuviikosta energiaa ja saan kenties esitellä valmiin takinkin pian.

Lisäksi on puikoilla yhden pitsihuivin alku, jonka käyttötarkoitus on kesällä kaason tehtävässä toimiessani ja seuraavina suunnitelmissa on toinen kappale mahdollisesti samaa huivia vuorostaan morsiamelle lahjaksi. Lisäksi ihan toteutukseeenkin todennäköisesti todo-listalta pääsevissä suunnitelmissa on kesäisiä neulomuksia itselle, sekä sitten jotain sopivaa kesällä lähipiiriin syntyvälle vauvalle. Kivoja suunnitelmia siis aina vaan riittää, jos vaan sais valmistakin! Olen ihan word-dokumentista poiminut nuo muutamat konkreettisemman tuntoisesti paperille, jotta ainakin pysyisin suunnitelmissa, jotta se todo-lista joskus vähän lyhenisikin, eikä aina vain kasvaisi ...

Laitan tähän vielä kuvan perjantaina pisimmän työvuoron päätyttyä minua keittiön pöydällä odottaneesta piristyksestä (lisäksi pöydältä löytyi pussillinen Pätkiksiä, joita olen visusti säästellyt kenties tähän iltaan, että voin palkita itseni opiskeluarjen taas jatkuessa).

No need to translate all this babble, but these flowers were waiting for me after quite a long Friday, to cheer me up :)

Ja pitihän mun vielä mainostaa, että tehtiin viikonloppuna makaronilaatikon lisukkeeksi tällaista salaattia, ja tosi hyvää tuli, tervetullutta vaihtelua siihen perinteiseen salaatinlehtiä-kurkkua-tomaattia-lisukesalaattiin. Pastasalaatit on ihan oman pään mukaankin onnistuneet hyvin ja on olleet vaihtelua ihan "tavalliseen" ruokaan, mutta näiden lisukkeiden kanssa ei oikein mielikuvitusta kauheasti ole ollut.

Tadaa! Se on Sunrise Circle Jacket, jos et tunnistanut. Kuvat ei ole ihan parhaimmat mahdolliset, kun halusin ottaa kuvat Juuri Nyt kun sain vihdoin napitkin hankittua ja paikoilleen, enkä viitsinyt odottaa kuvaamista vaikkapa huomiseen, jolloin aiemmin päivällä saattaisi taas auringon valoakin olla (tänään on ollut ihan Kevät, jee). Mutta eiköhän nämäkin kuvat kerro oleellisen.

Eli kyllähän tuosta aika mukava tuli :) Hitusen verran kylläkin iso, mutta ei niin paljon ettäkö se estäisi tämän käytön. Nappien paikatkin epäilyttivät, kun meillä ei ole isoa peiliä ja peilailu näin ollen jää yleensä saunan tai eteisen lasioven heijastuman tuijottelun varaan, mutta onneksi kuvien mukaan näyttäisi siltä että nappien paikat on suht onnistuneet. Lanka on yllättävänkin pehmoista, ja lämmin tämä takki ainakin on. Käynee siis vielä vähän keväämmällä vaikka oikean takin asemasta käytettäväksi. Ja väri on ihana, harmi ettei se toistu noissa ensimmäisissä kuvissa kovinkaan hyvin, mutta lähikuvassa väri on aika lähellä oikeaa.

Lankana tässä on siis Rowanspun Aran, värissä Hardy, ja kulutus oli vajaa 400g puikoilla 4.5mm. Ohjetta seurasin täsmällisesti ja melko sopiva siis tuli. Napit löytyivät Nappi-Kikasta heti kun kauppaan sisään astuin - siinä oli päällimmäisenä esillä juuri se nappilevy jossa näitä pitkän mallisia nappeja oli, joten kaupassa ei kauaa mennyt.

My Sunrise Circle Jacket is ready! It's a little bit big for me, but just a little bit, so that won't stop me from wearing it, since otherwise it's quite perfect. The yarn - Rowanspun Aran - is really warm and soft and the color is just marvellous!

Tässä on Villiinasta ostettua portugalilaista puuvillalankaa, joka ehti jo muotoutua vyyhdeistä keriksi, ja keristä tulee isona huivi ystävälläni, eli morsiamelle häihinsä. Villiinan myyjä ihasteli mun Booga Bagia, vähänks oli kivaa ;)

Ensinnäkin - suuren suuret kiitokset edellisen merkinnän takin kehuista, kommentit lämmittivät aivan yhtä paljon kuin kyseinen takkikin :D

Sitten asiaan -

Viime vuonna pääsiäisen aikoihin suklaamunien sanomaa saapui niin meille, kuin veljentytöllekin, levittämään iloiset pupuveljekset ja tänä vuonna virkaa uusina tulokkaina hoitavat kotkottavat - kyllä ne kotkottaa jos oikein tarkkaan kuuntelee ... - kanasiskokset. Vaaleampi - Blondi-kana - taitaa jäädä tänne meille suklaamunia hautomaan, ja värikkäämpi - Tipu-kana - hyppää veljentytön reppuun, kun tämä vierailee tädin luona ja mummilassa ennen suklaamunien h-hetkeä, eli pääsiäistä. Ehkäpä siihen mennessä Tipu ehtii hautoa mukavankokoisen suklaamunankin ... Nähtäväksi jää, kuinka hyvin puput ottavat kanat vastaan. Ja onhan niitä pikkutipujakin paimennettavana, joten tehtäviä riittänee niin pupuille kuin kanoillekin.

(Kanojen syntymisessä auttoi Möhönasun blogista löytynyt ohje.)

Yksi ja puoli persikkaa (EDITH-täti kävi täälläkin, ei pitänyt lukea puolikasta vaan ihan vaan yksi ja puoli persikkaa ;) Ajatusvirhe kun noita säilykepuolikkaita olivat. Eli 3 puolikasta = 1,5 kokonaista.), sopiva määrä mansikoita kutakuinkin sulatettuina, yksi ja puoli banaania palasina ...

sekoitetaan murskaksi ...

lisätään noin 0,7 litraa luonnonjugurttia ja vajaa desi sokeria ...

tuloksena kannullinen maukasta ja raikasta smoothieta!

Näin täällä, kun voisi vaikka tehdä ohjelmoinnin harjoitustyön dokumenttia (ohjelmointiosuus on kyllä jo valmis) tai ohjelmistoliiketoiminnan esseetä. Neulominenkin kyllästyttää eikä "saa" aloittaa uutta, kun on jo kaksi isohkoa työtä kesken. Joten leikitään jo toisen kerran tälle viikolle Tupperwarella ja katsotaan elokuvia ja pidetään laiskottelupäivä.

(Tupperware-kone on kyllä oikeasti tosi kätevä, joten pitäähän sitä käyttää kun sellaisen on kerran saanut. Eikös tällaiset välipalat ole terveellisiäkin sitä paitsi ...)