Ohhoh, en tajunnutkaan, että edellisestä merkinnästä on kulunut jo lähes viikkoa vaille kuukausi. Äkkiä kuluu tuo aika.

Samos-projekti on käynnistynyt, oikeastaan useampaankin kertaan. Purkamista ja kuvioinnin vaihtoa on siis tapahtunut, mutta nyt ollaan jo sen verran pitkällä, että enää ei toivottavasti tarvitse ainakaan alusta aloittaa.

Projekti alkoi siis Marilta arpajaispalkintona saaduista pirteän värisistä Samos-keristä, joista päätin haluta lyhythihaisen neuletakin, ainakin Jaanan innoittamana. Erään luennon aikana aloin pikkuisen luonnostella paperille mitä haluaisin, ja tuloksena oli suunnitelma palmikoilla varustetusta takista, joka jää edellisen esimerkin tapaan auki edestä, eli napit kiinnittyy vain tuollaisilla nyöreillä kuten Jaanankin takissa.

En ole koskaan ollut mikään piirtäjätyyppi, mutta tuollaisen luonnoksen sain aikaiseksi. Lopputulos ei kyllä taida olla ihan samanlainen, osin siksi että en sitten löytänyt ihan sellaisia palmikkomalleja joita alunperin päässä ajattelin. Tuli muutamaa erilaista ideaa kokeiltua ja kertaalleen neuloin takin jo kainaloihin asti, mutta sitten kuviot tökkäs. Nyt mennään tuollaisella kapealla aika nätillä pikkupalmikolla ja leveämmällä, jollain tapaa modernin oloisella palmikolla. Toivottavasti tykkään näistä lopputuloksessakin vielä, sillä yllättävän vaikeaa on löytää just ne sellaiset kuviot jotka tuntuu täydellisiltä. Kun en itse viitsinyt ruveta palmikoita suunnittelemaan, koska siinä mentäis todennäköisesti metsään ja pahasti.

Tuossa kuvassa näkyy siis tämänhetkinen tilanne ja palmikotkin jotenkin erottuu. On tuosta eilen pari kerrosta jo tullut lisää, mutta tuossa vaiheessa takki saikin olla puolitoista viikkoa. Pääsiäisen jälkeen olin nimittäin korkean kuumeen kourissa viisi päivää ja vielä koko tämä viikkokin on ollut niin flunssaista että neulomisintoakaan ei ole ollut ollenkaan. Ilmeisesti kyse on jostain influenssasta tai saman kaltaisesta viruksesta, kun näinkin pitkäksi aikaa jää vaivaamaan ja vie energiat. Toivottavasti viikonlopun mittaan jo hellittäis.

Pitäisi myös koulujuttuja edistää, joten saa nähdä saanko itseni tsempitettyä ennemmin niihin vai neulomiseen. Vaikka neulominen nyt just ei juuri innostakaan, niin suunnitelmia silti riittää ja tulee aina vain lisää. Eilen tuli esimerkiksi kasvatettua lankavarastoakin, kun Novitan Bambussa on parit niiin kivat värit ja tiedän jo mitä haluan niistä tehdäkin ja kun läheisessä marketissa Bambut oli tarjouksessa ...

Keriä on enemmän kuin 1/väri, mutta kuvassa ei enempää. Tarkoituksena kuitenkin olis tehdä noista pari toppia/t-paitaa ja yksi isompi pusero. Täytynee neuloa vaan hieman paksummilla puikoilla kuin Thermalia, jottei nämäkin ufoudu.

Tänään ohjelmassa on kaverin kyläilyä, ja siitä sainkin hyvän syyn pikkuisen leipoa eilen. Sairastaminen on heikentänyt ruokahaluakin, joten siinäkin hyvää syy leipoa jotain sellaista, joka varmasti maistuu itsellekin. Pororullan reunat söin jo eilen (kera teen nautittuna uudesta Mymmeli-mukista) ja kampanisujakin (osa jopa kamman muotoisia, osa taas ei) maistelin.

Voisin vielä esitellä muutaman koirakuvan pääsiäisreissulta. Mökin maisemissa hanki kesti kantamaan koiria, mutta ihmisiä ei oikein. Niinpä hiihtelytkin jäi mutta tuli ainakin vain oltua ja rentouduttua.

Lumessa on kiva möyriä ...

Nukkumisen voi hoitaa söpösti tyynyn päälle käpertyen ...

... tai vähemmän söpösti tassut kohti kattoa ja silmät nurin päin pyöräytettynä!

Nonni! Tiputakki on valmis. Virallinen nimi olkoon Solsken, koska tykkään kovasti samannimisestä Gyllene Tiderin kappaleesta, ja koska haluan nimetä itse suunnittelemani neuleen jotenkin Roxetteen liittyen, ehheh. Tiputakki on silti lempinimi, koska kovin keltainenhan tuo on.

Tässä vielä muistinvirkistykseksi edellisessä merkinnässä esitelty suunnitelma.

Suunnitelmasta päädyttiin tähän.

Neuleblogeissa on esiintynyt useitakin lyhythihaisia neuleita, ja päätin haluta itsellenikin jonkun sellaisen. Kun voitin Marin arpajaisista palkintona kaksi kerää tuota keltaista Samosta, valkeni niiden tuleva olomuoto aika äkkiä. Ja äkkiä piti lähikaupasta käydä hamstraamassa itselleni loputkin kerät kyseistä väriä ja erää. Yhteensä lankaa oli siinä vaiheessa 300g, mutta viimemetreillä (tai siis -senteillä) huomasin, ettei se riitä, joten onneksi toisesta läheisestä halpakaupasta löytyi tätä väriä vaikka kuinka paljon, joten sain sitten vielä yhden kerän ostettua. Värierä oli tietysti eri, mutta ei tuosta helman viimeisistä kerroksista sitä taida huomata. Jännä juttu kyllä että tätä väriä ei ollut siinä alkuperäisessä lähikaupassa enempää, koska ei taida olla kyseessä edes mikään erityisen vanha väri, sillä huomasin että Novitan tämän vuoden kevätnumerossa tämä väri on merkitty uudeksi väriksi. On sitten vissiin ollut suosittua.

Aloitin neuleen joskus ennen pääsiäistä, ja ainakin kertaalleen purin kainaloihin asti neulotun alun, ja sitä ennen taisin pariin otteeseen purkaa jo aiemmin, kun koko vaikutti aivan väärältä. Hihoihin ja muutenkin pientä palmikkoa korvaamaan suunnittelin aluksi jotain pitsikuviota, mutta ensimmäisen kokeilun tökkiessä pahasti, päätin kuitenkin käyttää palmikoita. Ja kannattihan tuo, koska erityisen paljon tykkään juuri tuosta pienemmästä palmikosta, joka näyttää enemmän letiltä kuin vain ristiin neulotuilta silmukoilta. Isompi palmikkokin miellyttää silmää valmiissa neuleessa enemmän kuin puikoilla ollessa.

Takki on neulottu ylhäältä alas, joten saumoja ei varsinaisesti ole. Ainoastaan ihan pientä ompelua vaadittiin hihoissa, joihin neuloin reunakerrokset tasona, eli pienen pieni sauma jäi ommeltavaksi niihin.

Lopullinen takki ei kyllä näytä juuri yhtään tuon suunnitelmani mukaiselta. Kiinnityskin muuttui, osin siksi, että ehkä paksuhkon langan vuoksi takki olisi jäänyt vähän hassusti lepattamaan jos olisin kiinnittänyt vain tuosta ylhäältä, eli tällainen keskivaiheen kiinnitys näytti paremmalta peilin edessä testaillessa. Lisäksi nappikaupasta ei noita solkia löytynyt kuin kaksi, joten ne eivät olisi riittäneetkään tuohon alkuperäisen ajatuksen mukaiseen kiinnitysratkaisuun. Ja solkiin päädyin, koska kaupassa kokeillessa solki alkoi houkutella enemmän kuin napit.

Aika vaikea sanoa tästä enempää, kun ei ole edes ohjetta jota kommentoida. Hauskaa kyllä pitää päällä jotain ihan itse kehiteltyä, vaikkei tämä nyt niin erityisen upea ja ihmeellinen ja suuria suunnitteluponnistuksia vaatinut juttu olekaan. Samos on edelleen kivaa lankaa ja tykkään sen neulepinnasta, pehmeää ja sopivan paksua. Palmikotkin näyttää kivoilta. Tämä malli ehkä korostaa kyllä vähän mahaa ja saattaakin näyttää siltä kuin olisin raskaana, mitä en todellakaan ole. Takki on kuitenkin niin kiva, että ehkä kestän tämän väärinkäsityksen mahdollisuuden ja pidän takkia kuitenkin.

Fast det är natt, och det är ganska kallt, så är det solsken där jag går...

Kylläpä kummasti vaikuttaa puikkokoko jonkun langan työstämisnopeuteen. Kuten olen ennenkin maininnut, Bambuinen Thermal on ollut viime heinäkuulta asti tekeillä. Puikot ovat 2.5mm ohuet, ja neulominen on siis tuskastuttavan hidasta, mikä selittää osaltaan tätä työn ufoutumista.

Maanantaina aloitin myös Bambusta seuraavan neuleen, jota neulon 3.5mm puikoilla, ja työ onkin edennyt jo suunnilleen samaan vaiheeseen, jossa Thermal on siis ollut jo monta kuukautta. Ehkä siis Bambustakin voin oikeasti jotain saada valmiiksikin.

Tämä työhän on myös Knittystä, Yosemite. En jaksanut tehdä mitään koetilkkuja tai harrastaa muutakaan sen kummempaa suunnittelua, vaan valitsin langan sen perusteella, että tähän puseroon voisi passata tuollainen kevyt, kivasti laskeutuvan oloinen lanka ja Bambun vihreä väri houkutteli. Ja Yosemite iski tuosta kevään numerosta heti. Niinpä sitten aloitin pienimmällä koolla tuota neulomaan ajatuksella "katotaan nyt mitä tästä tulee". Hirveän vaikea sanoa keskeneräisestä, että tuleeko sopivaa, liian pientä vai liian isoa, mutta jos lopputulos ei sovikaan, niin ... sitten ei sovi.

Aika aivotonta neulottavaa on toistaiseksi ollut, kiva tehdä tuota pikkupalmikkoa kun saa jonkun pikkukuvion mutta ei tarvitse mitään apupuikkoja eikä erityisen suurta ajatteluakaan. Neulejälki on aika epätasaista (ohuemmat puikot kyllä toimivat tällä langalla siisteyttä tavoiteltaessa paremmin), mutta jospa sitten valmiissa työssä se ei haittaisi tai vaihtoehtoisesti pingotus tekisi jonkun tasoisia ihmeitä.

Nyt takaisin harjoitustyön pariin, joka sekin liittyy myös neuleisiin. Innostus työn tekemiseen on kyllä parempi, kun aihe kiinnostaa, mutta saisi se into silti vielä vähän kasvaa. Se vaan menee niin, että kun olisi useita harkkatöitä tehtävänä, ei tahdo mistään saada sellaista oikein kunnon otetta. Mutta yritys on kyllä ollut tällä viikolla jo ihan kiitettävää tasoa. Jospa tuosta siis valmista tulisi, jotta saisi palautettua ajoissa ja pääsisi sitten taas seuraavan kimppuun...

Huomenna taitaa tulla tasan vuosi edellisestä Kärppien mestaruudesta. Vuosi sitten peliä seurattiin telkkarista mökillä, ja kuvio on tälläkin kertaa sama. Saapa nähdä onko tulos sama. Ja saapa nähdä onko maisemat samanlaiset kuin vuoden takaiset kuvat näyttävät.

Kiitos vielä kaikille Solskenin saamista kommenteista! Se ilahduttaa todellakin paljon, kun huomaa että joku on jättänyt kommenttia. Kiitos :)

Nyt se on sitten valmis. En oikein tiedä mitä tästä kommentoisin - lopputulos on ihan mukava, kesäinen, vilpoinen ja pehmeä pusero. Ei kuitenkaan ole ihan sellainen kuin odotin, kun odotukset olivat aika korkealla kun pusero näyttää niin kivalta ohjeessa. Ehkä lanka kaikessa pehmeydessään tekee sen, että paita on aika lörpsö, mikä sitten taas ei välttämättä näytä ainakaan mun päällä erityisen hyvältä. Ja tuo kaulus on kans vähän outo, kuvassa hiukset on tiellä mutta takaa tuo kaulus on kyllä tyhmän näköinen, kun tuo taite on niin lyhyt. En osaa selittää, mutta vähän tuolta hiuksien viereltä selkä-kuvasta ehkä näkee mitä tarkoitan.

Ajattelin jossain vaiheessa kun tein tätä, että pitääköhän tuonne helmaan vielä neuloa lisää pituutta vaikkapa samanlaisena joustimena kuin kauluskin on, mutta ei tämä taida sitä kaivata. Kauluksen kanssa mokailin eka kerralla, kun tein ohjeen mukaisesti napinlävet, mutta ne ei sitten toimineetkaan, niin piti purkaa koko kaulus. Siinä sitten oli vähän lankaongelmia ja päätyipä pieni läjä lankaa ihan roskiinkin ... No, hädissään piti tietysti ostaa kerä lisää lankaa, mutta lopulta en ois sitä tarvinnutkaan. Jospa sen joskus sitten taas johonkin sais käytettyä.

Mallineule oli kiva neuloa, kun tulee ihan nättiä kuviota ja helposti, kun ei mitään apupuikkojakaan tosiaan tarvitse. 3.5mm puikot on kyllä mun käsialalla liian paksut Bambulle, sillä neulejälki on melkoisen epätasaista ja vähän turhankin elävän näköistä. Mutta ainakin valmista tuli nopeasti, kun vertaa siihen 2.5mm puikoilla neulomiseen. Koko viikon olen joka päivä aamusta iltaan ollut ahkera opiskelija, mutta silti sain tätäkin jossain vaiheessa tehtyä. Opiskelun suhteen sama meno jatkuu vielä ainakin viikon, joten saa nähdä tuleeko tässä uutta neuletta aloitettuakaan ihan heti perään.

Tämmönen projekti, vaihteeksi en käytä esimerkiksi sanaa "ihana", mutta kyllä tämä varmaan kesällä pääsee käyttöön ja ihan kiva kuitenkin on. Ei vaan ihan niin kiva kun odotin.

Se kyllä on aika ihanaa kun aurinko paistaa ja ihan hyvin tarkeni kuvatkin ottaa parvekkeella, jonne paistaa iltapäivästä alkaen aurinko pitkälle iltaan asti. Kesällä en enää jaksa innostua kun kämppä on jatkuvasti kuin sauna, mutta tässä vaiheessa kevättä asiassa ei vielä ole huonoja puolia.