Mun pieni lomanen lähestyy loppuaan - vielä huominen on vapaata, se ainoa ansaittu lomapäivä, muutenhan tämä viikko oli ihan ommaa lommaa - enkä ole juuri neuloa ehtinyt. Suurimmaksi osaksi viikko meni reissatessa vähän kauempana tai lähitienoilla - viime sunnuntaina taisin viimeksi olla puikoissa kiinni ennen eilistä, mutta on tuon Ystävälle-neuletakin valmiusprosentti kuitenkin ehkä tuplaantunut edellisestä tilannekuvasta. Saattaa tuo siis kohtuuajassa vielä valmistuakin. Tosin harkitsen myös josko välissä yrittäisin saattaa sen Little Silk Shrugin loppuun...

Alkuviikko vietettiin mökillä maalla, siellä muun muassa kokattiin lihakasvismössöä (muurikkapannulla paistellaan naudanlihasuikaleita ja maun mukaan esim. porkkanaa, bataattia, perunaa, omenaa, kesäkurpitsaa, maustetaan mm. soijalla ja pippurilla ja yrteillä).

Koiravanhuksemme tietysti aina ovat mökillä menossa mukana, toinen grillijuttuja vartoen ja toinen hillasoilla mielellään itsensä väsyttäen.

Torstaina ajeltiin vajaan kolmensadan kilometrin päässä PowerParkissa. Mulla sopivasti iski päänsärky edelleen vaivaavan flunssan lisäksi enkä sitten kovin innokkaasti laitteissa käynyt (parissa vuoristoradassa sentään!), mutta tuo toinen matkalainen sitäkin suuremmalla innolla kokeili noita mun mielestä aika hurjan näköisiäkin laitteita.

Perjantaipäivä kului pääosin kotona ja kaupungilla oleskellen, illasta suunnattiin katselemaan Oulua meren suunnalta - itselleni ensimmäinen kerta kun tuolta päin Oulua näin tai ylipäänsä Oulun seudulla merellä minkäänlaisella paatilla olin (jos merellä ylipäänsä koskaan missään jos Ruotsin risteilyjä ei lasketa...). Sää suosi kyllä hyvin ja mukava "risteily" oli, hauska katsella tuttuja maisemia eri suunnasta.

Pienesti blogin pääasialliseen aiheeseen liittyen, lauantaina hain Biltemasta kolme pakettia lasten ruutuhyppelypalapelejä - Ravelryn keskustelusta löysin vinkin, että nämä ovat hyviä pingotusalustoja. Yhdestä paketista tulee 90x90cm neliö, eli kolmesta saa jo aika hyvän kokoisen alustan esimerkiksi vähän isommillekin kolmiohuiveille. Varmaan tuohon voisi vielä pyyhkeen laittaa päälle ettei vaan päästä värejä kosteisiin neulomuksiin, mutta uskoisin että tämä hankinta oli ihan hyvä. Jahka saan jonkun neuleen valmiiksi ja pingotettavaksi, voi vähän paremmin kommentoida toimivuutta.

Sitten vielä vähän viikonvaihteen ruokapuolen raportointia - eilen säilöin vähän avomaankurkkuja (mielenkiinnolla odotan millaisia nämä ovat jahka ovat syömäkelpoisia!) jälleen Pirkasta löytyneellä ohjeella ja ruoaksi tein taasen Ruokamaailmasta löytyneellä ohjeella aika mainiota kaalipataa ja tänään taasen testattiin savusiikaohukaisia, jotka myös olivat varsin makoisia ja kesäisiä lättyjä.

Lopuksi vielä kuvia suloisesta kaverista, jota näimme tänään. Tämä pikkukamuhan meinasi tulla meille asumaan vajaa kolme vuotta sitten mutta allergiaoireiden vuoksi visitti oli todella lyhyt. Onneksi kuitenkin silloin tällöin neitiä näemme ja tänään oli myös puhetta josko vielä lähiaikoina saisimme kisun vieraaksemmekin.

Sellainen lomaviikko - katsellaan jos arjen jatkumisen myötä neulomisaikaakin löytyisi enemmän, kun tästäkin tarinasta voidaan päätellä että tosiaan se viikko meni kyllä monissa muissa maisemissa ja merkeissä kuin kotona neulomispuuhissa. Nytkin taidan siirtyä elokuvan ja puikkojen pariin, onhan tämä vähän kuin lauantai, kun huomenna vielä on vapaa, eli tiistai onkin sitten maanantai...

Ennen.

Jälkeen.

Onpa harvinaisen mukava tunne saada jotain valmiiksi aivan itselle! Tässä takissa varsinkin tuntui että onnistuin sen verran usein sähläämään mallineuleiden kanssa jotenkin väärin, että ihana saada työ nyt pois puikoilta, varsinkin kun lopputulos on aika kiva!

Saapa nähdä kuinka usein takkia tulee käytettyä enää tänä vuonna - olen sen verran kylmäverinen että en tiedä tarkenenko enää lyhythihaisella kun ilmassa on jo selvästi syksyn tuntua, mutta voihan tätä varmaankin käyttää myös pitkähihaisen kanssa, kenties. Ainakin ens kesänä sitten uskon että tulee käytettyä paljonkin, kivasti istuu päälle ja on mukavan yksinkertainen mutta silti mun mielestä jotenkin tyylikäs malli. Mallineuleet on aika kauniit vaikka ovatkin hyvin yksinkertaiset. Ja kaula-aukosta tykkään myös kovasti. Sain jopa joustinten silmukatkin suht helpolla poimittua niin että lopputulos ei joko kinnaa tai ole kamalan lörpsö. Hihatkin oli oikein mukavat ja helpot kiinnittää kohdilleen.

Mulla oli jossain kohtaa ohjetta vähän vaikeuksia ymmärtää miten mallineuleet on tarkoitus missäkin kohtaa aloittaa, kun ohjeen mukaan niistä ei vain tuntunut tulevan sen näköisiä kuin kuvittelin niiden olevan tarkoitus olla, joten jonkin verran tapahtuui purkamista ja uusiksi tekemistä (kertaalleenhan purin kainaloista asti päämallineuleen alkuun, kun en ollut vaivautunut katsomaan että mallineuleet kohdistuvat toistensa kanssa nätisti). Muuten kuitenkin pelkkää positiivista tästä neuleesta. On myös niin kiva saada jotain edes vähän isompaa valmiiksikin välillä, kun kesä on mennyt vähän hiljaisissa merkeissä neulomisen tai ainakin neuleiden valmistumisen osalta. Jossain vaiheessa ajattelin että tänä vuonna itse tehdyt joululahjatkin jäisi todella vähiin ellei jopa kokonaan tekemättä, mutta nyt tässä viime päivinä niitäkin suunnitelmia on syntynyt kovasti ja lankojakin hankittu. Joten toivotaan että aikaa ja intoa neulomiseen löytyy nyt syksyn myötä taas enemmän jottei nuo runsaat suunnitelmat jäisi vain suunnitelmiksi! Ja oishan tuossa pari neuletta itsellekin yhä kesken, mutta nyt voisi silti olla hyvä sauma aloittaa lisää kun yhden sai pois puikoilta, eikös...

Kuten tuosta viimeisestä kuvasta kuitenkin näkyy, saimme kissakaverin viikonloppukylään, ja neulominen on vähän hankalaa kun toista nuo langat tuntuvat kiinnostavan sen verran että on pitänyt ne piilotella pois näkyvistä. Ehkä silti aloitan tänään vielä jonkin noista suunnitelluista lahjomuksista.

Ja olen muuten päättänyt että on oikeasti aika ruveta käyttämään järkeä tämän neulomisharrastuksen suhteen, ja niinpä listasin tuohon sivupalkkiin neuleita, jotka haluaisin tehdä JA joihin mulla olisi jo langatkin. Sen verran pitkä lista tuli tuosta, että on pakko kyetä lakkoilemaan langanostossa kunnes lista on selvästi lyhentynyt. Jännityksellä odotan tulevia tuskaisia hetkiä ihanien lankojen huudellessa netissä ja lehdissä ja kaupoissa, mutta pää on pidettävä kylmänä. Lanka-arkkukaan ei meinaa enää mennä kiinni kun on niin täysi, joten lakon olisi paras nyt pitää. Katsotaan koska ekan sorrun.

Täytyypä tällainen mielenkiintoinen huomio kertoa (joululahjaneulomuksen osittaisen paljastumisen uhallakin) - aloittelin nimittäin eilen eräitä sukkia Knitting Vintage Socks -kirjasta, ja pääsin juuri kantapäässä jo aika pitkälle kun aloin ihmetellä että mites tämä ohje on saatu mahtumaan vain yhdelle sivulle - kas, seuraava sivuhan puuttuu! Sivulta 82 (sukkien kohde ei varmastikaan tätä kirjaa saa käsiinsä jotta voisi tarkistaa mistä sukista on kyse) hypätään seuraavaksi sivulle 85! Olen ostanut kirjan noin kaksi vuotta sitten, mutta eipä tullut ostettaessa selattua läpi josko kaikki sivut varmasti löytyvät.

Meinasipa "pieni" paniikkiraivokohtaus jo iskeä (ehkä iskikin), kunnes talouden toinen asukas hiukan rauhallisemmin mielin selasi kirjaa läpi ja löysi tuon "puuttuvan" sivun kirjan loppupuolelta. Nidottu siis ilmeisesti väärään kohtaan, mutta kiva ylläri joka tapauksessa... Näissä tunnelmissa takaisin sukkakutimen pariin...

Saattaa olla että viimeksi ennen valmistumispäiväänsä koskin tähän neuleeseen noin puolitoistakuukautta aiemmin. Välissä olevan ajan se vain lojui olohuoneemme pöydällä kun tuntui etten jaksa tehdä sille mitään kun ei ole käyttöäkään tiedossa ja vielä kuitenkin jonkun verran pitäis neuloa ennen viimeistelyhommia... Noh, pitihän siihen noin kymmenen kerrosta neuloa kun viimein tuntui että pakko saada joku juttu pois keskeneräisyyksistä. Olis ehkä kannattanut hoitaa toi homma pois alta paljon aiemmin niin ois voinut niihin kesän juhliinkin ehtiä.

Hihatin on kiva ja eiköhän tämä joskus johonkin juhliin pääse mekon kaveriksi. Kuvat eivät olleet kovinkaan mairittelevia - tuo mekko saa mut ainakin kuvissa näyttämään raskaana olevalta, joten piti aika rankasti hylätä muuten ihan kelpo (noh, hiukset nyt on ihan hirveet ja ilmeet kans jne) kuvia ja vähän rajailla tätä yhtäkin... Toivottavasti luonnossa vaikutelma ei ole ihan yhtä voimakas, olenhan mekkoa monissa, monissa juhlissa pitänyt.

Mutta siis, hihattimesta/hartianlämmittimestä/mikä lie tykkään kyllä ja lankakin tuntuu varsin sopivalta tähän. Sitä jäikin yli kerä, joten jotain pientä siitä saanee vielä tehtyä. Joku pusero voisi olla ihana näin pehmoisesta langasta, mutta kestävyyttä epäilen, kokemusta ei siis aiemmin ole. Tosin uusia lankojahan ei osteta (korkeintaan lahjatarkoituksiin vain), joten turha pohtiakaan. Kuten sivupalkkikin muuten osoittaa, olen viikon aikana aloittanut kolme niitä joululahja-asioita. Tällä menolla saan kyllä hurjien suunnitelmien mukaiset asiat aloitetuiksi, mutta on eri asia kuinka moni niistä valmistuu!

Sainpa oikein luvan näyttää blogissa miten nuorimmalle veljentytölle tekemäni mekko ja sukkaset hälle ovat sopineet. Joten tässä tyttönen ja tädin tekemät neulomukset...

Eikös ole ihana tyttö ja varsinkin tuo jälkimmäinen kuva aika mainio!

Mekko ei kyllä ole ihan mekko, mutta ympärysmitaltaan sentään sopii. Ja sukatkin taitavat olla hieman just ja just (ainakaan kasvun varaa ei vaikuttaisi olevan), mutta on kyllä tosi hauskaa ja mieltä lämmittävää nähdä ensinnäkin että neuleet sopivat ja toisekseen että ne todella ovat päässeet käyttöön! Entistä innokkaammin neuloo esimerkiksi noita jouluasioitakin tietäen että arvostetaan ja tykätään...

Pitäisi kai kuitenkin välissä neuloa jotain itsellekin tulevaa niin kiva kun toisia onkin ilahduttaa, jotta blogi ei vaipuisi kovin hiljaiseksi. Katsellaan... Ravelrystä toki löytyy tilannetietoa salaisuuksista. Nyt näkkäriä ja ihania, itse säilöttyjä kurkkuja.