Muidenkin kuin Novitan lankojen kokeilunhalussa sitten otin ja lainasin miehen luottokortin kautta rahaa ensi joulukuun palautukset mielessä .. Cucumberpatch osoitteeksi ja tilaus lähti sunnuntai-iltana ja eilen saapui suurin osa ihanista langoista.

Näistä tulee itselleni jotain. Rowanspun Aran, väri Hardy. Kuvassa väri ei ihan oikeaa vastaa, mutta aika lähellä kuitenkin. Malli tälle langalle on jo katsottuna mutta en uskalla sanoa mitään näin etukäteen, varsinkin kun tämä työ on näiden lankojen kohteista varmasti viimeisenä vuorossa. Käsissä hypistellessä langasta saa ainakin sen vaikutelman, että työstä tulee varmasti lämmin ...

Rowanin Wool/Cotton. Myös näistä tulee jotain mukavaa ihan itselleni. Jotain jonka olisi tarkoitus ehtiä käyttöön jo kesän aikana, joten pian täytyisi kai aloittaa. Ensin vain täytyy tehdä valmiiksi tällä hetkellä työn alla oleva kesäkassi ja veljentytön synttärilahjakin taitaa mennä edelle, koska synttärit ovat heinäkuussa ja sen nyt ainakin on siis ehdittävä valmiiksi ajoissa.

Veljentytön lahja muotoutuukin sitten Debbie Blissin Cotton DK -langasta, josta yksi kerä jo saapui. Loput - toisen väriset - tulevat perässä, paketin mukana oli käsinkirjoitettu lappunen jossa kerrottiin että tuota toista väriä ei ollut varastossa tarpeeksi, joten he tilasivat uutta ja lähettävät langat minulle ASAP.

Olen aika innoissani näistä langoista ja varsinkin tuo Wool/Cotton on niin ihanan pehmeää että tekisi vain mieli paijata noita pieniä keriä. Voi kun sais äkkiä tuon kassin valmiiksi, että pääsis näiden kimppuun .. Ei vaan parane jättää kassia odottamaan kun virkkaaminen on niin uskomattoman rasittavaa hommaa, että jos en tuota nyt tee niin ei siitä tule koskaan valmista. Tässä taas siis näkee että virkkaaminen ei oikein iske. Tekee sormet ja ranteen ihan liian kipeiksi.

Onpas tämä kirjoittelu nyt jäänyt vähäiseksi. On niin vaikea kirjoitella käsitöistä, kun kaikki keskeneräiset ja seuraavaksi puikoille pääsevät ovat sitä salaisuus-luokkaa. Ei voi kertoa mitään, eikä varsinkaan näyttää kuvia. Tympeää itselle kun ei voi hehkuttaa mitään mihin itse on oikein tyytyväinen ja toisaalta tulee myös vähän huono omatunto lukijoita kohtaan kun ei koskaan päivitä. Toivottavasti jotain asiaa vaikka sitten tikusta keksisin jatkossa useammin.

Tällä viikolla näin yhtä ystävää, jonka kanssa harvoin tulee aivan liian harvoin tavattua. Oli kyllä todella kiva pitkästä aikaa nähdä. Kierrettiin vähän kaupungilla ja osuttiin muun muassa Stockalle sopivasti katsomaan muotinäytöstä. Oli myös kamera laukussa ja otin ihan huvikseni jotain kuvia, huvittavaa kun suurimmassa osassa kuvista ainakin joku malleista katsoo suoraan kameraan, kun ei siellä kovin montaa muuta ottanut kuvia. Toivottavasti ne ei luulleet että näille kuville ois jotain oikeaa käyttöäkin ;)

Eilen postipoika oli jakanut meidän ja naapurin postit ristiin, mutta onneksi oikeat osoitteet löytyivät, sillä joukossa oli muun muassa saapumisilmoitus näistä.

Eli jotain sentään voin esitellä käsityörintamalta! Noi tuntuu ihanalta ja kaikille kolmelle värille on suunnitelmatkin. Valitettavasti lukijoiden kannalta ainakin myös nämä suunnitelmat ovat jonossa vasta joskus näiden salaisuuksien jälkeen, joten kuvia valmiista töistä saa odotella. Luvassa kuitenkin huiveja, sen lupaan. Ja lahjomusten jälkeen jonossa on muutenkin ihan itselle ihania juttuja, ainakin pari neuletakkia ja joku puserokin, eli kantsii ehkä silti jaksaa odottaa :D

Hoh, kylläpä on tuosta edellisestä merkinnästä taas mennytkin aikaa. Ei vaan yksinkertaisesti ole mitään neuleaiheista kerrottavaa, keskeneräiset projektit on niitä salaisia jne. Mutta onpa nyt kerrankin mullakin jotain uutta lankaa, joten tässä kuva lankavyyhdeistä!

Olin viime viikonlopun (pidennetyn sellaisen) koiravahtina vanhemmilla, ja sain Helsingin tuliaisina toivomuksen mukaan sinistä (kivaa sinistä oli tarkempi toive, ja ihan kivaahan tämä on) Fritidsgarnia. Jotain laukkua näistä olis tarkoitus itselle tehdä, joskus sitten ens kuun 24. päivän jälkeen kylläkin vasta, kun ehtii.

Sininen talviasu kyllästytti, joten blogi saa/sai uutta ilmettä. On nyt ehkä hieman helpommin myös tunnistettavissa neuleblogiksi. Viilausta saattaa tulla vielä, joten pyydän kärsivällisyyttä mikäli turhia päivityksiä listalla tulee...

Kaupungilta mukaan tarttui jotain näin ihanaa.

Tadaa! Se on Sunrise Circle Jacket, jos et tunnistanut. Kuvat ei ole ihan parhaimmat mahdolliset, kun halusin ottaa kuvat Juuri Nyt kun sain vihdoin napitkin hankittua ja paikoilleen, enkä viitsinyt odottaa kuvaamista vaikkapa huomiseen, jolloin aiemmin päivällä saattaisi taas auringon valoakin olla (tänään on ollut ihan Kevät, jee). Mutta eiköhän nämäkin kuvat kerro oleellisen.

Eli kyllähän tuosta aika mukava tuli :) Hitusen verran kylläkin iso, mutta ei niin paljon ettäkö se estäisi tämän käytön. Nappien paikatkin epäilyttivät, kun meillä ei ole isoa peiliä ja peilailu näin ollen jää yleensä saunan tai eteisen lasioven heijastuman tuijottelun varaan, mutta onneksi kuvien mukaan näyttäisi siltä että nappien paikat on suht onnistuneet. Lanka on yllättävänkin pehmoista, ja lämmin tämä takki ainakin on. Käynee siis vielä vähän keväämmällä vaikka oikean takin asemasta käytettäväksi. Ja väri on ihana, harmi ettei se toistu noissa ensimmäisissä kuvissa kovinkaan hyvin, mutta lähikuvassa väri on aika lähellä oikeaa.

Lankana tässä on siis Rowanspun Aran, värissä Hardy, ja kulutus oli vajaa 400g puikoilla 4.5mm. Ohjetta seurasin täsmällisesti ja melko sopiva siis tuli. Napit löytyivät Nappi-Kikasta heti kun kauppaan sisään astuin - siinä oli päällimmäisenä esillä juuri se nappilevy jossa näitä pitkän mallisia nappeja oli, joten kaupassa ei kauaa mennyt.

My Sunrise Circle Jacket is ready! It's a little bit big for me, but just a little bit, so that won't stop me from wearing it, since otherwise it's quite perfect. The yarn - Rowanspun Aran - is really warm and soft and the color is just marvellous!

Tässä on Villiinasta ostettua portugalilaista puuvillalankaa, joka ehti jo muotoutua vyyhdeistä keriksi, ja keristä tulee isona huivi ystävälläni, eli morsiamelle häihinsä. Villiinan myyjä ihasteli mun Booga Bagia, vähänks oli kivaa ;)

No niin, nyt on ensimmäinen neuletapaamiskokemus takana. Ja mukavaahan siellä oli! Yleisfiiliksiä ensin - oli hauskaa kun saattoi puhua esimerkiksi joistain neulemalleista niiden nimillä, ja kaikki tietää mistä on kyse (puhupa vaikka Booga Bagista tai Enestä ei-neulojille, niin eihän ne tietenkään tiedä ollenkaan mistä on kyse), ja oli hauskaa tajuta, että omaa blogia oikeasti jotkut lukee (totta kai sen on tiennyt ennenkin, mutta tuollaisessa tilanteessa sen oikeasti tajuaa), kun tietävät asioita jotka ovat täällä tulleet ilmi ja osaavat nimenkin heti yhdistää oikeaan blogiin. Oli myös oikein hauskaa ja mukavaa nähdä ihmisiä blogien takaa, parit kasvot olivat blogeista tutut, mutta parasta on se, kun tuntuu että jo yhden tapaamisen jälkeen tietää pikkusen paremmin minkälaisia ihmisiä nämä kirjoittajat ihan livenä ovat, koska eihän se olemus ja luonne kirjoituksista kuitenkaan samalla tavalla tule ilmi.

Paikalla oli siis lisäkseni viisi muuta oululaista neulojaa ja Kalevan toimittaja ja kuvaaja. Toimittaja kyseli muutamia kysymyksiä neuleistamme ja neulomisesta ja kuvaaja napsi kuvia siinä samalla tekeillä olevista neulomuksistamme ja taitaapa siihen juttuun tulla kuva mm. omasta naamastanikin, kun sähköpostilla haastattelukysymyksiin vastanneista otettiin myös yhteispotretteja... Mielenkiinnolla odotan juttua, joka ilmestynee tulevana lauantaina, sunnuntaina tai maanantaina.

Tapaaminen oli siis kaiken kaikkiaan oikein mukava, aika vierähti hyvinkin äkkiä siinä neuloessa ja jutustellessa niitä näitä. Luultavasti siis toistekin tapaamiseen mielelläni osallistun! Seuraavan tapaamisen ajankohta jäikin vähän mietintään, kun äitienpäiväkin osuu sille viikonlopulle, jolle se on alunperin ilmeisesti suunniteltu. Ja kesäkuun KIP-päivästäkin oli jotain puhetta, oma osallistuminen siihen on hieman kysymysmerkki vielä, sillä silloin olisi kesäkuun tenttipäivä. En ole vielä varma, onko kesäkuussa mitään minulle sopivaa kurssia tentittävänä, mutta mahdollista on että julkineulomaan en tuolloin ehdi.

Lankakaupassakin kävin ennen tuota neuletapaamista. Somikista hain Sirdar Duetia, joista on jo tuloillaan jotain. Tarkempaa paljastusta en kerro, mutta tässä kuva työn alusta.

Neuletapaamisessa sain sunnuntaina aloitetun Booga Bagin neulottua loppuun, ja tällä hetkellä se pyörii toista kertaa 60 asteen pesussa. Raporttia siitä, kunhan saan vuorikankaankin ostettua ja ommeltua. Pari ylisöpöä pikkuihmisen juttuakin olis valmiina, mutta ne taidan esitellä vasta joskus heinä-elokuussa, valitettavasti en niitä halua paljastaa etukäteen ennen lahjomista, vaikka kovasti mieli tekisikin, sillä ne todella ovat ylisöpöjä!

Ostin Romeosta ja Juliasta (en tiedä onko tämä vain oululainen liike, joten tiedoksi että se on sellainen mukava pieni korukauppa, jossa on vähän edullisempia ja ehkä sitten vähän "tilpehöörimäisempiä" koruja kuin jossain ns. oikeissa koruliikkeissä, tai siis sellaisissa joissa ehkä sitten vähän vanhemmat ja rikkaammat ihmiset käy, tuolla varmasti eniten käy nuoria kun löytyy pienemmällekin kukkarolle sopivia kivoja juttuja) koruja elokuun kaasoilua varten. Löytyi kyllä juuri hyvät korut juhla-asua ajatellen.

These jewelleries are bought from a local Romeo & Julia -store and I'll wear these at my friend's wedding in August with this dress and shawl.

Kaulakoru ja rintaneula huivin kiinnitystä varten, sillä voisi olla aika tylsää koko ajan pitää huivia kiinni kädellä. Nämä sopivat oikein hyvin yhteen, taitaa olla samanlaisia kukkasiakin sekä kaulakorussa että rintaneulassa.

Necklace and a brooch to wear with the shawl in case I don't wanna hold it with my hands all the time.

Tämä koru on hiuksia varten. En ollenkaan tiedä millaisen kampauksen haluan, mutta myyjä vakuutti että tätä voi käyttää monenlaiseen kampaukseen, joten eiköhän joku malli löydy johon tämä sopii. Kuitenkin on kiva hiuksiinkin jotain koristusta laittaa kun kerran ihan oikean kampauksenkin sitten saan.

This is for the hair, now I just have to think how I want my hair done.

Tässä vielä yksi (huono) kuva kaulakorusta ja rintakorusta in action. Hyvin tuntuis sopivan.

On se kyllä mukavaa, kun on hyvä syy hankkia itselle tällaisia ihania koruja, mulla kun ei yleensä ole tapana kauheasti koruja käyttää, niin täytyy sitten ottaa kunnolla ilo irti kun jotain saa. Avomies nämä maksoi, ilmeisestikin etukäteissyntymäpäivälahjaksi. Siksi jo nyt, kun muutenkin kävin kaupungilla, kun oli sinne muutakin asiaa ensi viikon lyhyttä etelän visiittiä varten. Saatanpa muuten sillä reissulla piipahtaa Helsingissä Menitassa, joten ehkä voitte odottaa kuvia syntymäpäivälahjasta itselleni - sukkalankoja houkuttelisi katsella, jostain syystä oon ruvenu pyörittelemään päässäni ajatuksia sukkien teosta. Kai siinä enemmin tai myöhemmin oli pakko näin käydä, kun blogeissa näkyy toinen toistaan kauniimpia sukkia ja kaikenmaailman Knittyt ja Ullat esittelee kaikkia ihania malleja aina ...

Vietän syntymäpäivääni tulevana lauantaina ja parin päivän pikavisiitillä etelään lahjoin itseäni näin etukäteen tällaisilla:

These are my birthdaypresent for me from me! I wish I could also give myself some very tempting knitting books ...

Toivoisin, että kykenisin lahjomaan itseäni myös joillain hyyyvin houkuttelevilla neulekirjoilla, mutta taidan joutua tyytymään haaveiluun.

Etelän visiitillä tapasin vajaan kahden viikon ikäisen veljenpoikani, ja hän oli todella komea ja pikkuinen ihanuus. Kaikki lahjomusneuleeni lienevät hänelle isoja, mutta onneksi vauvat tuppaavat kyllä kasvamaan. Reilun kuukauden saan vielä lahjomista odottaakin, joten saattaa ehkä jokin juttu jo silloin olla vähän lähempänä sopivaakin.

During my short visit to southern Finland, I met my almost two weeks old nephew for the first time. I've never hold such a small and young baby in my arms before, it was quite amazing. And he was sooo cute and handsome! I believe all the gifts I've knitted for him are too big for now, but fortunately babies do grow...

Tällaiset pehmoiset otukset hyppäsivät Raksilan Prisman lankahyllystä ostoskorin kautta vihannespussiin. Lankahyllyllä oli alennuksessa ainakin Tennesseetä (2,50e), Kotiväkeä (4,jotain e), Jengaa (2,50e) ja ainakin Samosta (2e) ja sitten nämä Bambut oli 2,50/kerä. Kaikki beiget rohmusin, ajatuksissa aamulla Sannan blogista bongattu ihana versio Knittyn Thermalista. Aiemmin olen esim. Woolista ajatellut tätä, ja vähän sillä silmällä kyllä kyseisiäkin otuksia katselin, mutta värit eivät puhutelleet yhtään, joten Bambua sitten ja niistäkin tämä oli ainoa väri joka tuntui juuri hyvältä ... Joudun pöytäkoneen temppuilujen takia käyttämään tällä hetkellä miehen läppäriä ja tämän näytöllä kaikki värit on ihan erinäköiset kuin pöytäkoneella (en tiedä kumpi on väärässä), joten varmaa en pysty sanomaan, mutta taidan jopa värinkin puolesta apinoida Sannaa! Sori :)

Nyt puikoilla on kuitenkin hyvää vauhtia tulossa jotain raitaista, joten Thermalia pääsen aloittelemaan ehkä ensi viikolla hyvässä lykyssä. Niistä kirjoistakin voisi joku päivä tarinoida, kun vaan tottuis tähän läppärin hiiren käyttöön, jottei kuvien käsittely olisi niin tympeää. Vaihtoehtoisesti joku voisi korjata pöytäkoneen. Tai ehkä voisin kiinnittää läppäriin tavallisen hiirenkin, toki.

Potter-kuume jatkuu - katsoin jo aiemmin tänään elokuvan numero yksi ja nyt voisi katsoa numero kakkosen. Nuo ekat on kyllä melkoisen ... huvittavia, mutta ihan hyvää neulomisviihdettä, kun tiiliskivikirjaakaan ei voi oikein lukea samalla kun neuloo. Viikonlopun ja alkuviikon tienoilla voi muuten hidastua tuon raitaisen valmistuminen myös Potterin takia, joten valmista esittelyä ja kirjakatsausta en ihan vielä lupaa sittenkään.

Viikko vierähti kesälomareissulla. Kolmisen vuorokautta enemmän ja vähemmän uusissa maisemissa ja loppuaika mökillä.

We've been on the road with a caravan car for a week and seen some beautiful views. This bridge is the longest in Finland.

Varsinaisen reissukohteen maisemista tuli nähtyä muun muassa tällainen:

Kohteesta löytyi myös lankaa ... tarkemmin sanottuna Vöyrin Käsityöliikkeestä.

I also bought some yarn.

Toki matkan varrella tuli neulottua keskeneräisiäkin. Hyväntekeväisyyspuseroa ja Thermalia.

Of course I did some knitting, a child's sweater for charity and Thermal are on the way.

Matka jatkui kohti pohjoista, matkan varrella tuli lueskeltua OuNe:n viestejä, joissa suunniteltiin matkaa Pökkylän Punaselle Tuvalle. Tupa oli sopivasti suunnitellen matkan varrella, joten täytyihän siellä poiketa.

This beautiful yarn shop was found from middle of fields.

Kaupasta kyllä löytyi melko runsaasti lankaa (tiedä sitten onko kuitenkaan ihan Pohjois-Suomen laajin valikoima? ja ainakin suurinta osaa taitaa saada myös Oulusta), mutta OuNe:n reissuun en ole lähdössä, sillä ei näitä ei-novitoja ole varaa enempiä ostella enkä nytkään osannut ostaa muuta kuin sukkalankoja, sillä ilman suunnitelmia on vaan hankala ostaa lankoja mihinkään isompaan, kun ei tarkkaa tarvetta tiedä. Tästä langanostelusta tosin jotkut neulojat voivat suoriutua huomattavasti helpommin, mutta lienee ihan hyvä etten osaa sillä tavalla hamstrata kuitenkaan.

Mökkimaisemissa tuli käytyä metsässä muutamaan otteeseen, hamstraamassa mustikoita ja kuvittelemassa jokaista epämääräistä kuoppaa maassa karhunjäljeksi. Pojat Viki 10v. ja Igor 9v. pääsivät myös metsään ja pääosin nauttivat olostaan.

During the end of the week, I also found myself from the woods a couple of times. Picking up blueberries and imagining seeing footprints of bears ... Our dogs Viki (10 years) and Igor (9 years) also enjoyed themselves in the woods.

Toivon mukaan tällä viikolla saan vihdoin aikaiseksi esitellä kasvanutta neulekirjastoani, onhan nuo uudet kirjat nököttäneet hyllyssä jo pian kaksi kuukautta. Kommenttien kirjoittelu se vain aina on niin työlästä, ja pitäisi myös päästä käyttämään tuota vähemmän kuvien värejä vääristävää konetta, jonka siis tulisi olla kunnossa tällä viikolla (koputtaisinko puuta).

Pipon - vieläpä mustan - kuvaaminen omassa päässä on helpommin sanottu kuin tehty. Luulen silti, että näistä kuvista yhteensä näkee aika hyvin millainen piposta tuli. Hyvin pitkälti juuri passelin kokoinen, yllättävänkin pehmeä langan huomioon ottaen, ja ainakin syksyksi mukavasti lämmittävä. Malli on siis Shedir, lankana 7 veljestä (alle 100g), puikot 3mm. Noudatin ohjetta muutoin hyvin tarkkaan, mutta tuota joustimen jälkeistä mallineuletta toistin vain neljä kertaa viiden sijasta. Näinkin tuli aivan tarpeeksi paljon korkeutta.

Taking photos of a cap using yourself as a model - easier said than done. Though I think these pics together give quite a good look at my new cap for autumn. The pattern is Shedir, yarn Novita 7 Veljestä, needles 3mm. The only change I made to the pattern, was to repeat the main cable pattern only four times instead of five, so the cap wouldn't be too deep for my head.

Seuraavista kiitokseni menevät Taluttimelle, Petralle, Muoriskalle ja jo etukäteen Markalle.

Mulla alkoikin näiden myötä vapaamuotoinen langanostolakko - muille tuleviin juttuihin saa pakon edessä hankkia lankaa ja jos on joku aivan pakollinen pikkujuttu (esimerkiksi talven mittaan tarvitsen myös paksumman mustan pipon, koska musta pipo passaa kaikenvärisiin huiveihin ...) niin sellanen ostos sallitaan, mutta mihinkään isompiin projekteihin lankaa ei osteta, ennen kuin nykyiset varastot on huomattavasti vähentyneet. Talveksi ainakin noita toteutettavia jo hankituista langoista riittää, joten isommat hamstraukset saanee jäädä useammaksikin kuukaudeksi. On mulla langat pariin puuvillaiseenkin pitkähihaiseen ja pariin toppiin tai t-paitaan, joten ens kesällekin on jo kyllä tekemistä. Tämä "lakko" voi siis kestää vaikka vuoden! Onneksi kuitenkin nuo pikku porsaanreiät itselleni sallin ;)

Tein yläasteen käsityötunneilla itselleni oikein neulekoneella puseron. Puserosta tuli iso. Todistusaineistona alla oleva kuva, jossa kyseisen valko-vihreäraitaisen säkin päällä lojuu viime vuonna tekemäni Tubey. Pikkasen on tuota kokoeroa! Ja muistetaan että yläasteella olen ollut kenties tikumpikin kuin tänä päivänä.

Löydettyäni tämän puseron vaatekaappien siivouksen yhteydessä, päätin ottaa ja purkaa koko jutun, eipä pyöris kaapissa turhaakin turhempaa vaatekappaletta, vaan lankavarasto vähän kasvais taas. Aloitinkin jo purkamistoimintaa ihan suht innokkaana, mutta melko pian totesin, että kymmenen (noin) vuotta on tehnyt tehtävänsä, ja langasta on tullut jotenkin epämääräisen tuntoista, kummasti narisee purkaessa, tai ainakin tuntuu siltä kuin se narisisi. Harkitsen siis unohtavani tämän elävästi yläasteen käsityötunnit mieleen tuovan epäonnisen vaatekappaleen ja nakkaavani sen kokonaisuudessaan menemään. Ehkä en tarvitse näitä, oletettavasti, seiskaveikkoja kaappejani täyttämään.

Ihmettelen vaan josko olen oikeasti joskus ajatellut pitäväni tällaistä jättimäistä puseroa päälläni? En kyllä muista käyttöä tapahtuneen, mutta kenties on hyväkin että olen mahdollisen sellaisen hetken sulkenut muistoistani.

Only in Finnish once again, about a BIG sweater I knitted as a teenager at school. Found it today and thought about unknitting it for reusing the yarn some day, but now it seems the whole thing is going to the trash ... Ten years have done their thing to the yarn, you see.

I did grow my yarn stash with these today.

Lankavarastoa tuli kyllä kasvatettua tällaisilla Ruotsi-vivahteisilla kavereilla. Täytyi kasvattaa nyt, ennen kuin langaton lokakuu pukkaa päälle ... Suunnitelmia on.

(Pahoittelen kuvanlaatua, syksyn pimeys sen tekee, iltaisin kuvaaminen on huono idea.)

Blogihiljaisuus (tenteistä sekä keskeneräisyydestä johtuva) rikkoutuu äidille tehtyjen pipon ja kaulurin esittelyllä. Äiti saa nämä myöhemmin tänään syntymäpäivälahjaksi, mutta uskallan jo nyt esitellä, koska tällä kertaa olen varma, ettei hän voi nähdä kuvia täällä ennen kuin näkee asusteet livenä.

Molemmat työt tein ohjeidensa mukaisesti. Piposta tuli paksuhko ja omaan päähäni melko sopiva, joten jännityksellä odotan sopiiko äidille. Se huono puoli tässä toisille tekemisessä on, että harmittaa sitten kovasti jos ei tulekaan sopivaa. Kauluristakin tuli vähän tiukan oloinen, itselleni kyllä meni kevyen pingotuksen jälkeen ihan sujuvasti kaulaan, mutta taas on paha sanoa sopiiko äidille. Toivottavasti kuitenkin molemmat sopivat ja pääsevät käyttöönkin.

Pipon mallineule oli kyllä kivan näköistä, hiukan hankala vain saada otettua sitä pipo päässä -kuvaa itsestä, niin että itse pipokin kunnolla näkyisi, mallineule erottuisi eikä väritkään täysin vääristyisi (ja naamakin piti todella tyylikkäästi sensuroida). Tilanteen teki vielä vähän vaikeammaki tällaisen koiruuden hyppely jaloissa...

Nämä seuraavat kuvat on otettu viime viikonlopun mökkireissulla.

Hanki- tai mitä lie kinoshiihtoa, kun eihän ne mitään kunnon hankia vielä ole, tuli vähän kokeiltua ja toki Igorin täytyi kulkea perässä, aivan sama kuinka raskasta pienelle koiralle tuollainen lumessa möngerrys on. Koko ajan on tultava perässä, juuri tehtyä latua tietysti hajottaen ja koko ajan täytyy myös haukkua että mennään jo pois. Ja silti häntä huiskii ja on hauskaa.

Tässä katsotaan kuinka mäenlasku sujuu vajaa seitsemänvuotiaalta. Hyvin sujui!

Vikin mielestä lumikinosten sijaan on paljon helpompi ja mukavampi kävellä ihan rehellistä tietä pitkin.

Nämä kaverit tulikin sitten postissa...

Jahka saan Elizabeth Bennetin loppuun, voisi kenties ottaa nämä työn alle. Jos sitä sitten sen Moonlight Sonatan kanssa jatkaisi. Ja se Thermalkin on edelleen keskeneräisten korissa ... Se ainakin on jo kyllä varsinainen UFO... Jos ottais tavoitteeksi saada se vuoden sisällä aloituksesta valmiiksi, eli jonnekin heinäkuun loppupuolelle olis aikaa.

Ohhoh, en tajunnutkaan, että edellisestä merkinnästä on kulunut jo lähes viikkoa vaille kuukausi. Äkkiä kuluu tuo aika.

Samos-projekti on käynnistynyt, oikeastaan useampaankin kertaan. Purkamista ja kuvioinnin vaihtoa on siis tapahtunut, mutta nyt ollaan jo sen verran pitkällä, että enää ei toivottavasti tarvitse ainakaan alusta aloittaa.

Projekti alkoi siis Marilta arpajaispalkintona saaduista pirteän värisistä Samos-keristä, joista päätin haluta lyhythihaisen neuletakin, ainakin Jaanan innoittamana. Erään luennon aikana aloin pikkuisen luonnostella paperille mitä haluaisin, ja tuloksena oli suunnitelma palmikoilla varustetusta takista, joka jää edellisen esimerkin tapaan auki edestä, eli napit kiinnittyy vain tuollaisilla nyöreillä kuten Jaanankin takissa.

En ole koskaan ollut mikään piirtäjätyyppi, mutta tuollaisen luonnoksen sain aikaiseksi. Lopputulos ei kyllä taida olla ihan samanlainen, osin siksi että en sitten löytänyt ihan sellaisia palmikkomalleja joita alunperin päässä ajattelin. Tuli muutamaa erilaista ideaa kokeiltua ja kertaalleen neuloin takin jo kainaloihin asti, mutta sitten kuviot tökkäs. Nyt mennään tuollaisella kapealla aika nätillä pikkupalmikolla ja leveämmällä, jollain tapaa modernin oloisella palmikolla. Toivottavasti tykkään näistä lopputuloksessakin vielä, sillä yllättävän vaikeaa on löytää just ne sellaiset kuviot jotka tuntuu täydellisiltä. Kun en itse viitsinyt ruveta palmikoita suunnittelemaan, koska siinä mentäis todennäköisesti metsään ja pahasti.

Tuossa kuvassa näkyy siis tämänhetkinen tilanne ja palmikotkin jotenkin erottuu. On tuosta eilen pari kerrosta jo tullut lisää, mutta tuossa vaiheessa takki saikin olla puolitoista viikkoa. Pääsiäisen jälkeen olin nimittäin korkean kuumeen kourissa viisi päivää ja vielä koko tämä viikkokin on ollut niin flunssaista että neulomisintoakaan ei ole ollut ollenkaan. Ilmeisesti kyse on jostain influenssasta tai saman kaltaisesta viruksesta, kun näinkin pitkäksi aikaa jää vaivaamaan ja vie energiat. Toivottavasti viikonlopun mittaan jo hellittäis.

Pitäisi myös koulujuttuja edistää, joten saa nähdä saanko itseni tsempitettyä ennemmin niihin vai neulomiseen. Vaikka neulominen nyt just ei juuri innostakaan, niin suunnitelmia silti riittää ja tulee aina vain lisää. Eilen tuli esimerkiksi kasvatettua lankavarastoakin, kun Novitan Bambussa on parit niiin kivat värit ja tiedän jo mitä haluan niistä tehdäkin ja kun läheisessä marketissa Bambut oli tarjouksessa ...

Keriä on enemmän kuin 1/väri, mutta kuvassa ei enempää. Tarkoituksena kuitenkin olis tehdä noista pari toppia/t-paitaa ja yksi isompi pusero. Täytynee neuloa vaan hieman paksummilla puikoilla kuin Thermalia, jottei nämäkin ufoudu.

Tänään ohjelmassa on kaverin kyläilyä, ja siitä sainkin hyvän syyn pikkuisen leipoa eilen. Sairastaminen on heikentänyt ruokahaluakin, joten siinäkin hyvää syy leipoa jotain sellaista, joka varmasti maistuu itsellekin. Pororullan reunat söin jo eilen (kera teen nautittuna uudesta Mymmeli-mukista) ja kampanisujakin (osa jopa kamman muotoisia, osa taas ei) maistelin.

Voisin vielä esitellä muutaman koirakuvan pääsiäisreissulta. Mökin maisemissa hanki kesti kantamaan koiria, mutta ihmisiä ei oikein. Niinpä hiihtelytkin jäi mutta tuli ainakin vain oltua ja rentouduttua.

Lumessa on kiva möyriä ...

Nukkumisen voi hoitaa söpösti tyynyn päälle käpertyen ...

... tai vähemmän söpösti tassut kohti kattoa ja silmät nurin päin pyöräytettynä!

Kuten mainitsin edellisessä merkinnässä, ensimmäiselle kesätyöpalkalle on keksitty jo melko hyvin käyttökohteita.

Olen muun muassa kasvattanut neulekirjakokoelmaani seitsemällä (7!) hankinnalla. Näistä hankinnoista tarkempia ajatuksia toisella kertaa.

Olen myös tilannut lankaa, Tapion Kaupasta ja Lankalinjalta. Toisesta tuli tilausten lisäksi vanha Dropsin ohjelehti ja toisesta alennuskuponki (pakko ostaa lisää lankaa syyskuun loppuun mennessä?).

Valkoista Alfaa hys-hys-juttuun (tänä syksynä niitä tullee kaksi kappaletta, en usko että jaksan/ehdin tänä vuonna esimerkiksi jouluna useampia ajatella käsityölahjomuksin).

Eskimoa suloisessa punaisen sävyssä (tietokoneen kuvaruutu ei toista väriä oikein). Väriä myöten Mohairmetsän Nejaa matkien näistä haluan Twiggy Tunicin. En tiedä passaako ko. malli mulle, mutta haluan silti tehdä sen. Jos ei passaa ollenkaan, niin lahjoitan vaikka eteenpäin. Jahka siis joskus ehdin näitä suunnitelmiani toteuttamaan.

Dropsin iiiihanan pehmeää alpakkaa! En ole tätä ennen tainnut edes hipelöidä, ja nyt mulla on sitä!

Ja kahdessa värissä! Takkeja mulle. Värejä on hirveän vaikea saada toistumaan oikein, mutta sininen on väriä numero 2919 ja vihreä 7300.

Ruskeaa Safrania toiseen hys-hys-juttuun. Melkoisen pehmeän tuntoista puuvillaa, vaikuttaa hyvältä tämäkin ostos.

Ja vielä Sandnesin Alpakkaa kahdessa vihreän sävyssä, näistä tulee mulle itselleni raitapaita. Todella pehmoista tämäkin. Näiden kaikkien lankojen kanssa vois vaikka nukkua, kun kaikki ovat niin pehmeitä ja kutsuvia. Oi voisipa näihin ostoksiin lisätä muutaman kuukauden tai ehkä muutaman vuoden verran neulomisaikaakin. Lankalakko olis kyllä paikallaan, mutta miten sitä semmoista voisi aloittaa, entäs sitten kun taas kuume iskee. (Ja kun on se alennuskuponkikin nyt...) Kyllä kait nuo mun kuusitoista kiloa joku joskus saa neulottua. Miten sitä on noin paljon kertynyt, 2-3 vuodessa?! Jos tästä siirtyisi taas järjestelemään lankalaatikkoa...

(Thermal on valmis. Kuvia toivottavasti viikonloppuna.)

Lämpimät kiitokseni Värit-huivin saamista kommenteista! En ole näköjään ehtinyt edes kommenttilaatikon puolelle aiemmin kiittelemään, kiirettä siis on pitänyt. Koulujutut vie tällä hetkellä arkipäivisin aikaa niin ettei juuri muuta ehdi tekemäänkään ja edellinen viikonloppu kului koiravahtina. Tämän viikonlopun olenkin aika pitkälti ottanut rentoutumisen kannalta, tarkoitus oli kyllä tehdä niitä koulujuttuja myös viikonloppuna, mutta eipä vain ole jaksanut.

Tänään kävimme äitini kanssa Oulun käsityömessuillakin, ja tällaisen pienen saaliin sieltä toin kotiin.

Pari kerää itselleni uutta sukkalankaa, kynttilänsammutin ja teepussin alunen. Lankoja oli messuilla mielestäni ehkä enemmän kuin vaikka viime messuilla, mutta kun en vain osaa ostaa ihan summassa muuta kuin juuri sukkalankaa, jota voi ostaa ihan vaan sen yhden kerän. Esimerkiksi huivilankoja katselin ja yhdet villapuserolangatkin olis houkuttaneet, mutta enpä sitten kuitenkaan ostanut. Ehkä se on parempi niin, olishan noita lankoja varastoitunakin muutaman villatakin verran ...

Messut oli kokonaisuutenakin kiva kokemus, näytteilleasettajia kaiken kaikkiaankin taisi olla enemmän kuin ennen ja kaikkea kivaa katseltavaa siellä kyllä oli. Just noita lankamyyjiäkin oli tullut paikalle tosiaan aiempaa enemmän ja on kyllä hienoa että mm. useampi verkossakin lankoja myyviä kauppoja siellä oli esillä, ainakin Lankakauppa.com, Määkylän Puoti, Secret Wool, Priima ja Käsityökauppa Ilo, jonka tarjonnasta minäkin nuo Trekkingit löysin. Kaikkea muutakin kivaa ja hienoa messuilla tietenkin oli esillä, mutta kaipa se sitten on ihan hyväkin, ettei ihan helposti rupea ostelemaan kaikkea jos ei oikeasti tarvitse. Katseleminenkin on kivaa ja esimerkiksi noiden lankakauppojen osalta voi sanoa, että jatkossa messuilla olleiden kauppojen tarjontaakin voi katsoa vähän eri tavalla kun on päässyt näkemään ja hipelöimään lankoja ihan livenä.

Neuletilannetiedotusta sen verran, että Hys-hys:t numerot 1 ja 3 ovat neulomisen osalta valmiit, muut viimeistelyt vielä odottavat. Sesamen lisäksi puikoille on päässyt MacPalmikkoneule, joka kiinnostaisi juuri nyt eniten, mutta täytynee saattaa Sesame silti ensin valmiiksi, koska ihan oikeasti tarvitsisin uuden villatakin, eikä tuo palmikkotakki taida ihan heti valmistua. Jahka siis tuon Sesamen saisin käyttöön asti, voisi aloittaa Hys-hys numero neljän, ja viiden. Hys-hys:ien suunniteltu määrä on siis kasvanut ihan alkuperäisestä kahdesta viiteen. Kutkuttaisi kyllä myös kaivaa lanka-arkusta vielä jonkin puseron langat puikoille mutta se ei liene fiksu veto.

(Edit 16.1.09: Merkintää korjailtu aamulla, netti pätkäisi illalla poikki ja tuli sitten kaikkia sotkuja tähän merkintäänkin. Pahoitteluni.)

Ensin kuitenkin mainos. Tein tuossa päivänä eräänä aika loistavaa suklaa-päärynäkakkua. Maistuu lämpimänä esimerkiksi uuniomenan makuisen Aino-jäätelön kera, tai oikeastaan vielä paremmin kylmänä ilman lisukkeita. Kakun jähmetyttyä suklaan maku tulee ihanasti esiin, nam nam. Meillä usein jää leipomuksista lopulta joku palanen syömättä, mutta tästä kakusta ei todellakaan jäänyt. Tosin onnistuin pudottamaan taikinan sekaan palan kananmunankuorta, joten niiden sattumien löytäminen kakkua syödessä ei ollut kovin ihana kokemus. Eh.

Noudatin muuten ohjetta, mutta käytin säilykepäärynöitä enkä liottanut niitä viinissä. Tein kakun pieneen (20cm?) irtopohjavuokaan, uuniin kannattaa laittaa vuoan alle leivinpaperilla päällystetty uunipelti, koska kakusta lähtee aika paljon nesteitä uunissa. Tai sitten käyttää sellaista vuokaa, jossa ei ole vuotavia reunoja.

Ja ennen kuin päästään asiaan, niin tiedoksi, että herkuttelun lisäksi olen myös urheillut. Olen jatkanut naapurin kanssa vuoden tauon jälkeen spinningiä - maanantaina käytiin talven eka tunnilla ja tänään jo toisella. On se vaan aina niin ihmeellistä miten hyvä olo liikunnasta voikaan tulla. En olis uskonut sanovani joskus tuommoista lausetta ennen sitä ekaa spinning-kokeilua.

Mutta sitten otsikon aiheeseen.

Kesken ovat Blueberry Waffle -sukat. Teen näitä Novitan Nallesta ja koska ohjeessakin sanotaan mallineuleen olevan hyvin joustavaa, ajattelin että voisin lahjoittaa nämä sitten valmistuttuaan vaikka isälle. Jos siis sitten tosiaan sopivat. En itse taida juurikaan tarvita tällaisia pikkuisen paksumpia sukkia, ja muutenkin jostain tuli ajatus, että isälle nämä teen, niin olkoon sitten niin.

En oikeastaan tiedä miksi edes aloin noita sukkia tekemään ja just tuosta langasta vielä - mallineule ei kauhean hyvin erotu - mutta ehkä noista edellisistä sukista jäi sukan neulominen jotenkin päälle ja nämä ainakin valmistuu suht hyvää tahtia kun lanka on hiukan paksumpaa ja puikot myös. Hyvä telkkarineule (kuvastakin voi päätellä), kun mallineulekin on niin yksinkertainen vaikkei ihan vain joustinta olekaan.

MacPalmikkoneule sitten - on se edennyt sentään jo hihoihin. Ei sitä tiedä vaikka sen sais rykäistyä valmiiksi jopa tämän kuukauden aikana ... Tai ainakin ens kuussa. Riippuu vähän miten uudet aloitukset houkuttelevat. Ja onhan se yks ohjelmointiharkkatyökin vielä kesken, joten ei passais kaikkea vapaa-aikaa käyttää puikkojen parissa...

Tässä tosin yhdet tekijät, jotka saattavat osaltaan vaikuttaa uusien aloitusten houkuttelevuuteen.

Novita Isoveljiä ei tarvinne sen enempää esitellä - sitä ihanaa keltaista ja sitä ihanaa vihreää myös. Myönnän, tilasin Isoveljet suoraan Novitalta, kuukauden lankana itse langan hinta oli edullinen, mutta onhan ne postimaksut sitten taas melkoisen suuret. Isoveljen normaalihinnoin tilaus tuli silti halvemmaksi kuin ostaa kaupasta, ellei sitten jossain olis ollut just hyvää tarjousta. No, ei mietitä sitä. Esimerkiksi Central Park Hoodie ja Nastin esimerkin mukainen Estes Vest hihallisena houkuttelis ... Jälkimmäinen törkeää apinointia, tiedän.

Dropsit saapuivat sopuisasti pahvilaatikkoon pakattuna Poppelista, joka oli ennestään tuttu vain Terhin blogissa mainittuna, en edes huomannut verrata heidän hintojaan Tapion Kauppaan ennenkuin Googlessa tulikin vastaan jokin ylläolevista langoista hieman alhaisemman hinnan kera. Tilaajalahjana paketissa oli kätevien ompeluneulojen paketti - lyhyet neulat isoilla silmillä.

Langat ovat beigeä Cotton Viscosea, ruskeaa Bomull-liniä, ilmeisesti kanervan punaista Parisia ja luumua Muskatia. Muskatien kuvaa on vähän editoitu kun alkuperäisessä kuvassa väri oli liian sininen - tuossa se on kyllä liiankin kirkas violetti, joten editoinnin tuottama lopputulos ei kyllä ole ihan toivottu sekään. No, sellaista tummaa violettia se on, kaunista! Ja suunnitelmathan näille kaikille langoille on, mutta niistä lisää sitten joskus kun pääsevät puikoille asti. Kesäisiä lankojahan nämä jo ovat, joten voi olla eivät ihan ekana pääse muotoutumaan neuleiksi. Ihan itselle on kuitenkin neuleita tulossa. Ja näiden ostosten (reilu 4kg taas lisää kulutettavaa!) myötä pitäisikin sitä lankalakkoa pitää - periaatteella lahjoihin saa ostaa, mutta itselle ei. Ja jälleen korostan, että eri asia sitten kuinka pitkä lakosta tulee. On se nyt sentään kestänyt jo viikon!

Sitten kirjoja. Book Depositorystä kaikki, yhteensä alle 50e. Tämä ei musta ollut ollenkaan paha yhteissumma, varsinkin kun viidestä kirjasta vähintään neljä osoittautuvat oikein kivoiksi ja to-do-listalle pääseviä malleja löytyi vaikka kuinka. Liikaa.

Veronik Avery: Knitting Classic Style: 35 Modern Designs by Fashion's Archives

Knitting classic stylestä peräti 13 neuletta pääsi sille to-do-listalle. Näiden lisäksi kirjoneuleet ovat myös upeita mutta niitä en voi listata koska en osaa tehdä sellaisia! Kuitenkin jos 35 mallista vähintäänkin 13 iskee lujasti heti eka selauksella, niin onhan se aika hyvin. Harmi vaan ettei sitä lankaa oikein kehtaa eikä voikaan heti hamsteroida lisää. Tässä ois kuitenkin esimerkiksi toi kuvassa esiintyvä liivi, jonka haluaisin kans tehdä isälle, kuvittelisin että hänellä saattaisi jopa olla käyttöäkin tuollaiselle. Isäkin tätä blogia lukee, joten saa ilmoittaa kelpaisko! Lahjalangat sallitaan, nääs... Tosi monta muutakin ihanaa mallia löytyy, ihan vain esimerkkinä kuitenkin myös kuvassakin esiintyvä Military Cardigan, josta myös löytyy Nastin upea toteutus. Novitan Luxus-lankoja ei ole tullut testattuakaan... Lankalakko hei hei? Tämä kirja oli ehkä näistä kaikista parhaalta ensialkuun vaikuttava hankinta.

Lisa R. Myers, Laura Grutzeck & Carol Sulcoski:
Knit So Fine, designs with skinny yarn

Tämä kirja taisi olla kaikista viidestä se vähiten ihana, eli jos toisin päin sanotaan niin suurin pettymys. Aika vähän houkuttelevia neuleita, mutta muutama toki. Jotenkin tylsähkö. Useampi sellainenkin malli taisi olla, jotka idea-tasolla näyttää jänniltä ja kivoilta, mutta käytännössä en usko että ainakaan mun päällä toimisivat. Yllättäin melkein suosikki on nuo kuvassakin näkyvät kädenlämmittimet, Fingerless Elbow Gloves. En tiedä kuinka paljon noille olis käyttöä, mutta ehkä ne ois kivat jopa t-paidan kanssa. Tai sitten jäisivät käyttämättä.

Erika Knight: Simple Knits for Cherished
Babies

Tämän olis myös suomennettuna, Neuleita Kullannupulle, mutta halpa hinta sai nyt tilaamaan lontooksi. Varmasti löytyy kirjalle käyttöä vuosien mittaan, tosi mukavan näköisiä nämä yksinkertaiset neuleet ovat, sopivan simppeleitä, kauniita ja klassisia vauvajuttuja. Yksinkertaisuus ei tarkoita tylsyyttä, ainakaan jos lankavalinta osuu nappiin. Vähän kyllä houkuttelee jo jotain pehmoista vauvalankaa kipaista kaupasta ja tehdä joku pikkuvaate. Suloisia vauvanneuleita siis kirja pullollaan, ehkäpä tästä tulee neulottua lahja-asioita jo tänä vuonna.

Wendy Bernard: Custom Knits

Tässä on kyllä kans aivan huippukirja. Löytyy useampikin kiva ohje, ja lisäksi on hyviä ohjeita neuletekniikoihin. Siis esimerkiksi tuo hihojen tekeminen poimimalla silmukat kädenteistä ja muotoilemalla pyöriö lyhennetyin kerroksin - sitä on pakko kokeilla. Juurikin aiempana mainitussa Nastin Estes Vest -muunnelmassahan tätä tekniikkaa olikin käytetty... Alkaa runosuoni hyytyä, joten en keksi enempää sanomista, mutta siis ensituntumalta tämä on toinen suosikkini näistä kirjoista tuon Knitting Classic Stylen jälkeen. Kiva tuntu, ja paksu kirja ja kovat kannet jotenkin vaan tuntuu kivalta käsissäkin.

Pam Allen & Ann Budd: Bag Style

Tän kirjan ohjeista vois ajatella, että kuinka monta laukkua voi ihminen tarvita. Silti aika moni noista ois tosi ihana. Erityisesti nyt alkuun nuo kolme kuvissa olevaa houkuttelisivat. Saapa nähdä mitä tästä tulee tehtyä, mutta ajatuksena ainakin kivoja. Miksei voisi lahjaksikin joskus jollekin tästä jotain tehdä. Oishan noi aika tyylikkäitä, katsokaa vaikka noita kahta alempaa. Oih.

Olen muuten kirjoitellut tätä kilometrimerkintää jo useana päivänä, on se kun ei blogimerkintääkään ehdi kirjoittaa kerralla valmiiksi. Pikkupätkissä etenee. Nyt tässä Teho-osaston mainostauolla kirjoitan, ja myönnän että silmät ovat kyynelistä märät ... Tuo ohjelma se osaa koskettaa välillä kovastikin.

Kiitokseni ekana hääparin tossuja kehuneille, mukava saada noin monta ihastelevaa kommenttia! Vastailin tapani mukaan merkinnän kommenttilootaan lisää - tämä tapa on joskus vähän hankala, mutta kuitenkin se tuntuu helpommalta vähänkin tarkemmille ja henkilökohtaisemmille vastauksille.

Viime viikonvaihde kului jälleen eteläisemmässä Suomessa ja noiden päivien mentyä ohi voin nyt esitellä tän kesän mitä todennäköisemmin viimeiset hys-hys-neulomukset.

Aloitetaan ekana vanhemman veljentytön syntymäpäivälahjalla, koska nyt jo 8-vuotiaan tytön syntymäpäivä oli ennen siskonsa nimeämistä, eli perjantaina. Neulomuksia tyttö ei saanut isommin, mutta lahja vaikutti olevan todella mieluinen.

Eli lahjakassista paljastui toiveen mukainen kirja, jonka välissä tuo lahjan ainoa neulottu osuus - pakkohan se on jotain neulottuakin mukaan laittaa - eli kirjamerkki, joka kyllä sai ihasteluja osakseen. Top Model -suunnittelu/värityskirjaan sain idean norpalta ja kylläpä vain tyttö vaikuttikin tyytyväiseltä lahjaan, useampi malli sai viikonlopun aikana hienot vaatteet ylleen!

Nuoremman veljentytön koko nimi paljastettiin sitten lauantaina ja toki täti oli yrittänyt neuloa pienelle lahjomuksia minkä vain suinkin on ehtinyt - viimeinen lahja valmistui lauantaiaamuna ja vielä ekstrana päälle sunnuntain kotimatkalla syntyivät yhdet lapaset. Ja onpa nytkin vielä jäljelle jääneistä Lanetteista tulossa myssyä pikkuiselle - parempi yrittää heti käyttää yksittäisten kerien jättämät jämät kuin jättää ne aina lojumaan nurkkiin.

Valmistumisen mukaan aikajärjestyksessä -

Lopuksi vielä paljastus, että kävin kuin kävinkin siellä Prisman lankatarjoushyllyllä.... Unikko-Tennesseet olivat valitettavasti kaikki poissa, mutta tarpeeksi sinne silti sai rahaa kulutettua.

Kävimme viikonloppumatkalla ystävän kanssa Tallinnassa, ja siellä tuli otettua jokunen kuva myös valmistuneesta neuleesta. Photoshoppasin kuvia aika rankasti - ikävä kyllä olen huomannut että vanhempi, pieni digimme on jotenkin alkanut osoittaa ikääntymisen/hajoamisen merkkejä, kuvien laatu on jotenkin huonontunut... Pieni kamera kuitenkin reissussa joskus helpompi kuin järkkäri, ja parin viikon päästä on tulossa matka Roxettea katsomaan (iso jee!), jonne kyllä täytyy saada kunnollinen kamera, joten pitää katsoa olisiko satsattava uuteen pikkudigiin.

En jotenkin tiedä tykkäänkö tästä neuleesta vai en. Lopputulos ei ole ihan sellainen kuin etukäteen odotin. Jouduin lyhentämään lopussa hihoja kun ne olivat aivan liian pitkät ja tuo helman pituus myös hieman mietityttää, pitäisikö lyhentää vaiko ei. Ja lyhennyksen seurauksena hihat eivät rullaudu, joten nyt sitten helman rullautuvuus ehkä häiritsee. Toisaalta kuvien oton aikaan neule miellytti enemmän kuin heti valmistuttuaan, joten en tiedä kannattaako heti ryhtyä mihinkään toimenpiteisiin. Alleen tämä kyllä kaipaisi jonkinlaisen topin, t-paita ei oikein passaa.

Neuleen väri ei kyllä kuvissa ole ihan oikea edelleenkään, se on tumma violetti, kuvissa ainakin omalla näytöllä menee liian siniseksi.

On jotenkin niin tylsä olo koko puserosta että en tiedä mitä enempää kommentoisi. Saapa nähdä tuleeko käytettyä. Kumma miten voikin tulla masentava olo kun yksi neule jotenkin vain ei miellytä. Tuntuu ettei huvita neuloa juuri nyt yhtään mitään.

Jos unohdetaan neuleplääh ja kuvapettymys, niin muutoin on kyllä hyvä mieli. Reissu oli tosi mukava ja oli kivaa. Oli myös erittäin mukava vähän irtautua arjesta - kesälomaa kun ei ole, niin tällainen lyhytkin reissu tuntuu niin mukavalta! Huippua että on vielä toinenkin reissu kesälle tulossa ja vielä tosiaan tuo Roxette (todennäköisesti useimmat lukijat jo tietävät kuinka tärkeää se on!).

Ja kun hieman neulehommat kypsyttää, niin onneksi on uusia lankoja, ehkä jokin näistä pääseekin heti puikoille. Huivi- ja sukkalangat Tallinnasta, torkkupeitto- ja kori-materiaalit Kauhavan Kangas-Aitasta.

Ja onneksi on myös uusia Helina Tilk -astioita. Nättejä kukkasia ja hauskoja koiria. Innostuin näistä niin että useampi pääsi lentokoneen kyytiin.